– Váibmu bávččaga go sámi mánát šaddet gierdat nu olu eanet go eará mánát, čállá Runar Myrnes Balto, sámediggeráđđi (NSR).
Ledje moadde beaivvi njukčamánu álggogeahčen go dovddaimet ahte sámi álbmoga sihke guldalit ja árvvus atnet. Min nuorat, geain NSR Nuorat ledje njunnošis, bidje olmmošvuoigatvuođarihkkuma Fovsen Njaarke-sámiid vuostá áššelistui ja mii vásiheimmet olu miehtemiela ja doarjaga.
Muhto nu go dábálaččat, de hedjona fas dilli go ášši veahá jaskkoda. Dán háve lea duođas leamaš dego rahpat pandora doasa. Čálidettiin dán čállosa fallehuvvojit sápmelaččat ja boazodoallu juohke guovllus servvodatdigaštallamis ja sosiála mediain.
Dan dihte go mii eat dohkket ahte stáhta joatká olmmošvuoigatvuođaid rihkkumiid, de šaddat mii oktasaččat váldit ovddasvástádusa sihke divron elrávdnjehattiide, eretfárremiidda ja ahte Norga ii olat dálkkádatmihtuidis. Riikka stuorámus aviissat čuoččuhit ahte sámit leat vuovdnát, bissehit ovdáneami ja ahte mii rievtti mielde eat leat álgoálbmot.
Juste dál orru leame álki ja heivvolaš bidjat sápmelaččaide ovddasvástádusa buot dáhpáhusain. Eaigo gávdno rájit? Mun dušše vuorddán ahte mii fargga leat sivalaččat ruvdnodási, inflašuvnna ja reantodási váikkuheamis nai.
Dađi bahábut čuohcá dát njuolga sámi mánáide ja nuoraide, geat gullet juste seamma ságaid eará mánáin go maid rávisolbmot gaskaneaset hupmet. Sii šaddet skuvlašiljus guoddit ovddasvástádusa buot dain áššiin maid dál sivahallet sápmelaččaid dagahan. Dát johtilit ovdána sámiid cielaheapmin ja givssideapmin.
Sii šaddet skuvlašiljus guoddit ovddasvástádusa buot dain áššiin maid dál sivahallet sápmelaččaid dagahan
Runar Myrnes Balto, sámediggeráđđi (NSR)
Mii rávisolbmot leat hárjánan ahte sámit šaddet gierdat gullat vaikko makkár sivahallamiid, konspirašuvdnateoriijaid dahje njuolgut cielaheami. Lea dušše oassi sápmelačča eallimis. Muhto váibmu bávččaga go sámi mánát šaddet gierdat nu olu eanet go eará mánát.
Dat bures duođaštuvvon servodatváttisvuohta maid dát rasisma sámiid vuostá dagaha vel jagis 2023 čájeha bures manne lea nu stuora dárbu duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii mii geassemánus ovddida raporttastis.
Mii dárbbašit oktasaš máhttovuođu dan birra mii lea dáhpáhuvvan ja mii ain dáhpáhuvvá sámiid ja stuoraservodaga gaskavuođas. Duohtavuohta ferte boahtit oidnosii ja Norgga eanetlohku ferte ipmirdit sámiid vásáhusaid jus galgá leat vejolaš soabadit ja ovdánit. Danne leat čuđiid mielde sápmelaččat rahpasit muitalan iežaset traumaid ja historjjáid kommišuvdnii.
Eanandoalloministtar Sandra Borch celkkii aitto ahte son ballá ahte šaddá beare olu duohtavuohta go kommišuvnna raporta almmuhuvvo. Fertejin ruvvet čalmmiidan go dan oidnen. Dušše moadde mánu ovdal go raporta almmuhuvvo, de lohká okta Norgga ráđđehuslahttu ahte son ballá ahte beare ollu duohtavuohta boahtá ovdan dáruiduhttima birra.
Leago dát duođaid ráđđehusbellodaga Gb oaidnu guorahallanraportii mii lea ovtta Norgga historjjá seavdnjadeamos kapihttaliid birra? Ahte lea buoret čiegadit duohtavuođa vai ii dagat riidduid sámi guovlluid areálageavaheami birra? Lea áidna vuohki movt mun dulkon Borch gudnejahttemeahttun kommentára dan birra ahte kommišuvnna namma baicca galggašii leat boahtteáiggi- ja ovdánahttinkommišuvdna.
Dan sadjái go vearáskahttit luohttámušdili Norgga stáhta ja sámi álbmoga gaskkas, nu go Borch cealkámušainis dahká, de galggašii Ráđđehus bidjat áiggi hukset luohttámuša vuorddidettiin duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta.
Sáhttet álggahit doaibmabijuid sámi mánáid cielaheami ja givssideami vuostá skuvllain. Dahje naba jus bargagoađáše našuvnnalaš doaibmaplánain bissehan dihte cielaheami sámiid vuostá, juoga maid sihke Sámediggi, Cealkinfriddjavuođakommišuvdna ja Norgga olmmošvuoigatvuođaásahus leat ávžžuhan
Unnimus maid sáhttit vuordit ráđđehuslahtuin ja eará guovddáš politihkkáriin lea ahte sii leat dihtomielalaččat iežaset cealkinovddasvástádusas. Go politihkkárat geažuhit ahte boazodoalus ja Sámedikkis lea ovddasvástádus Norgga stuora servodatváttisvuođain, de ii leat guhká ovdal go sámi mánáide biddjo dat ovddasvástádus skuvlašiljus. Buohkat berrejit bargat garvin dihte dan. Kronihkkačálli: Runar Myrnes Balto
Sámediggeráđđi (NSR) geas lea ovddasvástádus bargat cielahemiin sámiid vuostá, duohtavuođain ja seanademiin.
