Kárášjohkalaš Peder Mathias W. Teigmo (21) lea ovttas joavkkuin Revolve NTNU ráhkadan Formel 1 gilvobiilla. – Lea somá gilvvohallat vuolgit geasset, mii galgat gilvvohallat sihke Spánias, Englánddas ja Duiskkas, lohká son.
Kárášjohkalaš Peder Mathias W. Teigmo (21) lea ovttas joavkkuin Revolve NTNU ráhkadan Formel 1 gilvobiilla. – Lea somá gilvvohallat vuolgit geasset, mii galgat gilvvohallat sihke Spánias, Englánddas ja Duiskkas, lohká son.
NTNU- Norgga teknihkalaš ja luonddudieđalaš universitehtas Troanddimis leat studeanttat ráhkadan Formel 1 el-gilvobiilla mainna galget gilvvohallat gilvvus Formula student, mii lea máilmmi stuorámus studeantagilvu dán suorggis.
Sámi bárdni mielde gilvojoavkkus
NTNU:s lea juohke jagi prošeakta mas lea namma Revolve NTNU gos ráhkadit Formel 1 biilla, ja dasa servet iešguđet surggiid studeanttat.
Dán jagi leat dan joavkkus birrasii 60 studeantta ja okta sis lea sámi bárdni, kárášjohkalaš Peder Mathias Wergeland Teigmo.
Son lea 21 jagi boaris ja orru Troanddimis gos son lea váldime mastera mášeninšenevrraoahpus. Son lea Revolve joavkkuin ovttasbargan birrasii 80 000 diimmu ja muitala ge dán prošeavtta sutnje leamaš buorren oahppun.
– Dat lea leamaš hui miellagiddevaš ja mun lean oahppan nu olu. Lea hui somá go mii leat nu máŋggas, mii leat oahppan ovttasbargat ja maid oahppat nubbi nuppis. Mun lean vel beassan mielde dan vuodjinjovkui, ja mii leat oktiibuot viđas dan joavkkus.
Ođđaáigásaš teknologiija
Son muitala ahte son lea álo liikon ráhkadit já hábmet. Dál lea vel beassan oahppat ođđaáigásaš teknologiijain bargat.
Son muitala ahte su ovddasvástádus lea leamaš aerodynamihkka ja galmmihansystema.
– Mii lea geavahan 3D-systema designii. Lea leamaš somá oahppat daiguin mašiinnaiguin ja mun gal lean ožžon vel eanet beroštumi dan ohppui. Áiggun oahppat vel eanet, vai sáhtašin vaikko vel ođđasit teknologiija ráhkadit go álggán bargat.
Ii muital juste
Biilaráhkadeapmái lea mannan hirbmat olu áigi ja ruhta. Teigmo muitala ahte lihkus sis leat ruhtadeaddjit geat dorjot sin ja ahte sii leat geavahan olu skuvlaáiggi dán bargui.
Go jearan juste man olu dat lea gártan máksit, de son ii muital gal juste dan supmi.
– Dat lea divrras, nu ahte dat gal gáibida ruhtadeami. Ii mus leat lohpi muitalit gal juste man olu dat lea máksán, lohká son.
Formel 1 biila
Peder Mathias muitala ahte biilla sii leat gohčodan Eld.
Biila lea lassin dasa ahte lea Formel 1 gilvobiila maiddái el-biila, mii mearkkaša ahte dasa ii dárbbaš deavdit bensiinna muhto baicce el-fámuin oažžut biilla johtui.
– Diimma biilla namma lei Gnist, nu ahte dat vuolgá veahá das, lohka son.
Biila deaddá 175 kilo ja das leat 135 heasttafámu. Biila manná 112 kilomehtera diimmus. Teigmo muitala ahte sii eai leat bidjan nu olu návccaid ráhkadit biilla mas lea allá leaktu, muhto baicce dakkár mii lea jođán vuolgit ja buorre mohkástit.
Máilmmeviidosaš gilvu
Peder Mathias muitala ahte sii galget oassálastit Formel student gilvui, mii lea máilmmi stuorámus studeantagilvu dan suorggis.
Gilvui servet birrasii 3 000 studeantta miehtá máilmmi gilvvohallat sin konseapttain, masa gullá sihke biilla ráhkadeapmi, vuodjin, elektronihkka, márkanfievrridanplána ja eará.
Gilvvut leat sihke Duiskkas, Spánias ja Englánddas.
Golbma gilvvu
NTNU Evolve joavku gilvvohallá golmma gilvvus mas geahččaluvvojit máŋga oasi biillas.
Akselerašuvdna-gilvu, Skid-pad ja gilvu mas galget vuodjit 22 kilomehtera oktiibuot.
– Akselerašuvdnagilvvus lea dehálaš ahte biila vuolgá jođánit johtui. Min biila manná 0-100 km/t 2,2 sekunddas. Skid-pad gilvvus galgat vuodjit gávccešlogus, nu ahte das leat ovdamunni jus biila lea jođán mohkastit. Dainna mii leat ge bures bargan. Biila lea hábmejuvvon nu ahte galgá leat jođán mohkastit. Maŋemus gilvu lea dat ultimáhtta geahččalus biilii, mas vudjet guokte vuoddji 22 kilomehtera oktiibuot, 11 kilomehtera goabbáge. Das geahččaluvvojit buot oasit biillas.
Sávvá movttiidahttit
Maŋŋel go gerget gilvvohallamis, de sii ain geavahit biillaid nu go meassuin ja eará doaluin.
Son muitala ahte erenoamážit joatkkaskuvlaoahppit lávejit liikot biillaid geahččat.
– Mii lávet maŋŋel gilvvuid čájehallat biillaid iešguđet doaluin. Joatkkaskuvlaohppiide láve hui somá beassat oaidnit daid biillaid ja mun gal jáhkán dat movttiidahttá sin šaddat inšenevran go oidnet ahte mii ráhkadit biillaid skuvllas. Mu goit livččii dat movttiidahttán jus livččen joatkkaskuvlaoahppi dál, loahpaha Peder Mathias.
