Norgga stáhtaministtar Erna Solberg ávvudearvuođat Sámi álbmobeaivvi oktavuođas.
Norgga stáhtaministtar Erna Solberg ávvudearvuođat Sámi álbmobeaivvi oktavuođas.
– Go sámi leavga livaida ovttas Norgga leavggain, de dat mearkkaša ahte sámi kultuvra lea oassi Norgga kultuvrras. Dakkár kultuvra dat lea, mii rigguda riikamet, ja dat lea min rápmi.
– Sámi álbmotbeaivi lea leamaš almmolaš levgenbeaivi jagi 2004 rájis, ja mun muittán guovvamánu 6. beaivvi viehka bures. Dan áiggi mus lei gielddaministtarin ovddasvástádus sámi áššiin. Leavga dalle vuosttamuš geardde gessojuvvui stággogeahčái Stuorradikki olggobealde, ja mii, stuorradiggepresideanta, sámediggepresideanta ja mun iešge, doalaimet dearvvasártniid. Dan rájis sámi álbmotbeaivi lea ciegganan ollu eanebuid muitui.
– Ollu eanet olbmot leat oahppan sámi kultuvrra ja sámi diliid birra. Go gonagasbára 25. beaivi šattai ávvodanbeaivin, de lei lunddolaš ášši ahte sámi artistage galggai leat mielde ávuin. Mun roahkadan dadjat ahte odne sápmelašvuohta lea eambbo oidnosis ja dan árvu stuorit go lei duššefal moadde jagi dás ovdal.
Sámi kultuvra lea oassi Norgga kultuvrras
– Sámi leavga livaida ollu levgenstákkuin miehtá riikka go lea Sámi álbmotbeaivi. Iehčan kontuvrrage olggobealde leat sámi leavga ja Norgga leavga gessejuvvon áibmui. Sámi leavgga oasit – beaivváš, mánnu ja árbevirolaš meavrresgárri – leat dološ sámi kultuvrii gullevaš symbolat. Ruoksat, alit, fiskat ja ruoná leat ivnnit árbevirolaš sámegávttiid ivnnit, ja dat dange muittuhit ahte sámit orrot njealji riikkas. Leavga lea Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámiid oktasaš symbola.
Go sámi leavga livaida Norgga leavgga bálddas, de dat govvida dange ahte sámi kultuvra lea oassi Norgga kultuvrras. Dát kultuvra lea midjiide rápmin. Dat rigguda Norgga.
Nuorat máhttet eambbo sámi diliid birra
– Jahki 2004 lei čearggos jahki munnje sámeministtarin. Dan jagi vuosttamuš geardde nammaduvvojedje sámi ofelaččat. Áigumuš lei buoridit nuoraid máhtu sámiid ja sámi servodaga birra. Das bohciidii jurdda vuolggahit sámi nuoraid gilvit dieđuid eará nuoraide iežaset eallima, árgabeaivvi ja kultuvrra birra – vai ovdagáttut jávket. Mun lean ilus go dat doaibmabidju lea bures lihkostuvvan. Jagi 2014 ortnet viiddiduvvui golmma ofelaččas njealji ofelažžii. Buorre lea oaidnit ahte norgalaš nuorat háliidit oahppat dovdat sámi kultuvrra.
Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmige dagahan dan, ahte dađistaga eanet mánát ja nuorat ohppet sámi kultuvrra dovdat. Eanet skuvllat ja mánáidgárddit miehtá riikka geavahit dán beaivvi vejolašvuohtan oahppat eambbo sámi kultuvrra birra. Skuvllaid logus leat datge, mat lágidit sámi fáddávahku. Sámi álbmotbeaivi lea dehálaš beaivi sámiide, ja lassin dat lea šaddan nu maiddái stuorra oassáige min álbmogis muđui.
Sámepolitihkalaš
– Áiggistan gielddaministtarin leat erenoamážit guokte sámepolitihkalaš ášši maid geažil lean duhtavaš, go lihkostuvven daid johtui bidjat. Dain nubbi lea finnmárkkuláhka, mii dohkkehuvvui giđđat jagi 2005 guhkes proseassa boađusin. Láhka addá Finnmárkku orruide vuoigatvuođa hálddašit fylkka luondduriggodagaid, ja láhka nanne ahte sámiin – nugo earáinge – eatnamiid ja čáziid guhkesáigásaš geavaheami vuođul leat juksan vuoigatvuođa Finnmárkku eatnamii. Láhka ii ásat ođđa geavahan- ja eaiggáduššanvuoigatvuođaid, muhto bidjá vuođu vuoigatvuođaid dohkkeheapmái oažžumii. Dat lea dehálaš, erenoamážit ollu sámiide guđet leat doaimmahan iežaset árbevirolaš meahcceealáhusaid.
– Konsultašuvdnasoahpamušge Sámedikkiin, man vuollái čállojuvvui jagi 2005, lea dakkár ášši mii lihkostuvai ja illudahttá mu. Soahpamuš addá buriid gieđahallanvugiid áššiide mat gusket sámiide, ja main mii galgat gulaskuddat singuin. Sámediggi ja earáge sámi beroštumit galget árrat beassat searvat áigeguovdilis proseassaide ja oažžut vejolašvuođa váikkuhit áššiid bohtosiidda. Erenoamážit finnmárkkulága barggus mii fuopmášeimmet dárbbu dakkár gieđahallanvugiide. Dál dat vuogit leat doaibmat logi jagi ja sáddan rápman mat arvat áššiin leat buktáin áigái buriid mearrádusaid.
Ráđđehus áigu ain doarjut sámegiela
– Daid jagiid go ledjen gielddaministtar, mun ohppen ollu sámi kultuvrra birra – earret eará dan, ahte dehálaš lea gáhttet ja ovddidit sámegielaid. Dan doaibmamuša ráđđehus áigu joatkit. Danne mii nammadeimmet almmolaš lávdegotti jagi 2015 – ovttasráđiid Sámedikkiin – mii galgá geahčadit otnáš ortnegiid, doaibmabijuid ja njuolggadusaid mat Norggas gustojit sámi gielaide. Lávdegoddi galgá árvvoštallat mo daid lea vejolaš heivehit almmolaš suorggi otnáš organiseremii, ja mo sihkkarastit doaibmi ja sámiide ovttadássásaš almmolaš bálvalusaid sámegillii. Lávdegoddi bidjá iežas raportta ovdan borgemánus dán jagi.
– Ráđđehusdoaibmalávdi nanne Norgii riggudahkan dan, go váldá vára sámi gielas, kultuvrras ja árbevieruin.
Dan mii buktit oidnosii odne, Sámi álbmotbeaivvi.
