Sámediggi lea sádden raportta Eurohpáráđđái gos sii evttohit suodjalit buot sámegielaid mat geavahuvvojit Norggas. Dán raportta áigu sámediggi meannudit dievasčoahkkimis.
Sámediggi lea válljen čállit molssaektosaš raporttaid Eurohpáráđđái, ovddidan dihtii oainnus Norgga bargui sámegielaiguin. Dát molssaektosaš raporttat ovddiduvvojit dál Sámedikki dievasčoahkkimii, dieđiha Sámediggi preassadieđáhusas.
Minoritehtagiellasoahpamuš
Norga lea ratifiseren eurohpalaš soahpamuša regiovdna- dahje minoritehtagiela birra, mii suodjala gielaid ja veahkeha doallat badjin ja ovddidit kultuvrralaš riggodaga ja árbevieruid Eurohpás. Giellasoahpamušas leat mihttomearit ja prinsihpat mat čatnasit regiovdna- dahje minoritehtagielaide maid stáhtat leat geatnegahttojuvvon ollašuhttit. Dasto leat das konkrehta doaibmabijut mat galget láhčit ja movttiidahttit geavahit regionála- dahje minoritehtagiela almmolaš arenas. Konvenšuvdna lea deaŧalaš minoritehtagielaid ovddideami sihkkarastimii Norggas.
Davvisámegiella suodjaluvvon
Molssaektosaš raporttastis lea Sámediggi deattuhan gielaid mat leat minoritehtagiellasoahpamušas. Dalle go soahpamuš vuolláičállojuvvui, ledje dušše davvisámi gielddat mielde sámegielaid hálddašanguovllus. Dát lea dagahan ahte davvisámegiella lea suodjaluvvon sihke oasi 2 mihttomearit ja prinsihpat geatnegasvuođain minoritehtagiela mielde, ja oasi 3 doaibmabijut ovddidan dihtii regiovdna- dahje minoritehtagielaid almmolaš doaimmas mielde, go fas julev- ja máttasámegiella suodjaluvvojit dušše oasi 2 mielde.
Máttasámegiella ja julevsámegiella galggašedje suodjaluvvot
Sámediggi čujuha raporttastis ahte máttasámegiella ja julevsámegiella maiddái galggašedje suodjaluvvot oasi 3 mielde soahpamušas, danne go dál leat sihke julev- ja máttasámi suohkanat mielde. Norggas leat golbma sámegiela julev-, mátta- ja davvisámegiella ovttaárvosaš gielat, ja galggašedje suodjaluvvot seamma ollu. Dán problematihka lea Sámediggi ovdal lokten, almmá ahte rievdadusat livčče dahkkojuvvon. Sámediggi čujuha maiddái ahte bihtán-, ubmi- ja nuortasámegiella leat maiddái sámegielat Norgga bealde Sámi, ja galggašedje suodjaluvvot soahpamuša oasi 2 mielde. Eai gávdno bihtán-, ubmi- dahje nuortasámi suohkanat mielde dálá sámegielaid hálddašanguovllus, muhto dáin gielain leat giellaguovllut Sámis Norgga bealde.
– Jos áigu ovddidit unnit gielaid, ja jos giellageavaheddjiide guoski gielalaš vuoigatvuođaid galgá sáhttit ollašuhttit, de dárbbašit gielat suoji, nie movt earret eará minoritehtagiellasoahpamuš láhčá, dadjá sámediggepresideanta Aili Keskitalo iežaset preassadieđáhusas.
Rámmakonvenšuvdna nationála minoritehtaid suodjaleami birra
Norga lea ratifiseren maiddái Eurohpáráđi rámmakonvenšuvnna nationála minoritehtaid suodjaleami birra. Rámmakonvenšuvnna áigumuššan lea bisuhit ja doalahit nationála minoritehtaid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriijavuođaid. Norga raportere dál vuosttaš gearddi rámmakonvenšuvnna sámi áššiid birra.
– Konkrehta sisdoalu geažil Norgga nationála minoritehtaid suodjaleami rámmakonvenšuvdnii guoski raporttas, lea Sámediggi válljen maiddai raporteret dan movt Norga čuovvula rámmakonvenšuvnna oktavuođas. Sámegielat leat rašis dilis ja mii fertet geavahit daid kanálaid maid sáhttit suodjalan dihtii sámegielaid boahtteáiggi sohkabuolvvaide, dadjá sámediggepresideanta Aili Keskitalo.
Sámi servodateallin
Sámi servodat lea dávjá bálddalaga norgga servodagain. Sámi servodateallin almmuhuvvo áinnas giela, kulturdovddiidemiid, ealáhusbarggu ja servodateallima bokte. Dat go sámi álbmot eallá lávga norgga servodagain, dagaha ollu oktavuođain ahte sámit leat sorjavaččat das ahte Norgga stáhta váldá vuhtii sámi servodatdiliid dalle go doaibmabijut, ortnegat ja almmolaš bálvalusat hábmejuvvojit. Dasto leat sámit sorjavaččat das ahte Norgga stáhta buriid ekonomalaš ja juridihkalaš rámmaid siskkobealde láhčá diliid nu ahte Sámediggi, ja sámi ásahusat, sáhttet bargat sámi servodatovddidemiin. Oasis Sámedikki raporteremis lea sáhka danne guđe dásis Norgga stáhta sihkkarastá dan ahte sámit ieža sáhttet suodjalit, ovddidit ja nannet sámi gielaid, kultuvrras ja servodateallima.
Sihkkarastit sámegielaide boahtteáiggi ealli giellan
Jos geahčada rámmakonvenšuvnna artihkkaliid mielde, de ožžot sámegiela hálddašanguovllu olggobealde ássit maiddái liige suoji, maid rámmakonvenšuvdna sáhttá addit ávnnaslaš vuoigatvuođaid, ovdamearkka dihtii gielalaš vuoigatvuođaid ektui. Dán geažil addá dat vejolašvuođa bisuhit ja ovddidit kultuvrralaš identitehta.
– Sámegielat dárbbašit buriid rámmaeavttuid ja suodjaleami jos galget sáhttit bisuhuvvot. Danne lea deaŧalaš ahte gávdnojit orgánat nugo Eurohpáráđđi, mii čuovvu ahte čuvvot go stáhtat gielalaš eavttuid geatnegasvuođaid boahtteáiggi ovddideami ektui. Okta min váibmoáššiin lea sihkkarastit sámegielaide boahtteáiggi ealli giellan, dadjá sámediggepresideanta Aili Keskitalo loahpas.
