-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATSáme­dikkit gáibi­dit doahttalit Alimus­rievtti duomu – Suoma ja Norgga stáhta­eiseválddit eai mieđit

Sáme­dikkit gáibi­dit doahttalit Alimus­rievtti duomu – Suoma ja Norgga stáhta­eiseválddit eai mieđit

-

-

Sihke Suoma ja Norgga beale Sámedikkit oaivvildit ahte jus eiseválddit gáržžidit Deanu bivddu, de hilgot eiseválddit sámiid vuoigatvuođaid. Eiseválddit jotket sin barggu čielggadit Deanučázádaga boahtte geassi bivdonjuolggadusaid.

Norgga beale sámediggepresideanta Silje Karine Muotka lohká ahte stáhtat leat geatnegahtton čuovvut ON konvenšuvnna dán áššis. 

– Dat guokte ášši Suoma beale Alimusrievtti duođaštit ahte sámiid bivdovuoigatvuođaid ii sáhte ráddjet nu go dál vásihit Deanučázádagas, vaikko resurssat leat deattu vuolde. Sihke Suoma ja Norgga vuođđoláhka vuođđuda ahte sámiin lea riekti doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra. Goappeš stáhtat leat geatnegahtton doahttalit kulturgáhttema ON konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid 27. artihkkkala vuođul, mii lea áššáigullevaš go Suoma Alimusriekti ovddidii mearrádusa. 

ADDÁ RÁMMAID: Norgga beale sámediggepresideanta Silje Karine Muotka oaivvilda Suoma alimusrievtti mearrádusa addit rámmaid mo eiseválddit regulerejit Deanučázádaga bivddu. Vuorkágovva: Astrid Helander.
ADDÁ RÁMMAID: Norgga beale sámediggepresideanta Silje Karine Muotka oaivvilda Suoma alimusrievtti mearrádusa addit rámmaid mo eiseválddit regulerejit Deanučázádaga bivddu. Vuorkágovva: Astrid Helander.

– Mearrádus bidjá rámmaid sihke Suoma ja Norgga boađiboađi reguleremiidda Deanučázádagas. Mun oaivvildan ahte mearrádus addá láidestusa ahte sámi bivdu galgá vuoruhuvvot ovdalii turisttabivddu dan botta go guollenálli laskagoahtá, dadjá Norgga beale sámediggepresideanta Silje Karine Muotka.

irp posts=”108590″]

Suoma Sámediggi gáibida ahte váldet vuhtii duomu

Suoma Sámediggi gáibida, ahte Aalimusrievtti mearrádusat váldojuvvojit vuhtii Deanu boahtte geasi guolástanmearrádusain.

– Alimusrievtti mearrádusat čájehedje dan, ahte sámiid vuođđorivttiid galgá gudnejahttit láhkaásahanbarggus. Deanuleagi sápmelaččain galgá vuoigatvuohta hárjehallat iežaset kultuvrra ja dan galgá váldit vuhtii Deanu boahtte geasi guolástanmearrádusain, lohká Sámedikki vuosttašvárreságajođiheaddji Anni Koivisto sin preassadieđáhusas.

GÁIBIDA: Anni Koivisto, Suoma beale Sámedikki vuosttašvárreságadoalli, gáibida ahte eiseválddit váldet vuhtii Suoma Alimusrievtti mearrádusa go mearridit Deanučázádaga guolástannjuolggadusaid boahtte geasi. Govven: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi.
GÁIBIDA: Anni Koivisto, Suoma beale Sámedikki vuosttašvárreságadoalli, gáibida ahte eiseválddit váldet vuhtii Suoma Alimusrievtti mearrádusa go mearridit Deanučázádaga guolástannjuolggadusaid boahtte geasi. Govven: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi.

Suomas evttohit giddet vaikke Alimusriekti lea cealkán duomu

Eana- ja meahccedoalloministeriija lea duorastaga cuoŋománu 21. beaivvi almmuhan dieđáhusa mas sii dieđihit ahte ráđđehus evttoha Stuorradiggái joatkit diimmáš luossabivdogildosiin, go luossanáliid dilli lea ain nu heittot olles Deanučázadagas.

irp posts=”108572″]

– Sivvan go luossanálli lea sakka goarránan, de vurdo ahte ii bivdo ollislaččat Deanujogas dahje čázádaga oalgejogain, čállá  Eana- ja meahccedoalloministeriija Twittera bokte ja vahku ovdal sii maiddái dieđihedje sii dovdet Alimusrievtti duomu, muhto jotket boahtte geasi bivdonjuolggadusaid barggu.

Dieđáhusas boahtá ovdan ahte oažžut Deanu luossanáli guoddevaš dássái. Birasváikkuheapmi luossabivdogildosis lea áibbas positiiva. Luossabivdogielddus addá maiddái negatiiva ekonomalaš ja sosiála váikkuhusaid oanehis áigái, muhto boađus das lea ahte luossanálli beassá laskat ja dat lea masa bivdokultuvra ja ekonomalaš doaimmat leat ge čadnon/vuođđuduvvon. 

Guoská dušše Suoma oalgejogaide, oaivvilda Norgga stáhtačálli

Norgga bealde de dieđiha Dálkkádat- ja birasdepartemeanta ahte sii jotket ain Deanučázádaga luossabivdonjuolggadusaid bargguin boahtte geasi. Loahpalaš mearrádus dán áššis boahtá cuoŋománu 29. beaivvi.

JOTKET: Stáhtačálli Aleksander Øren Heen lohká sii Norgga bealde joatkit bargguin čielggadit mo šaddet Deanučázádaga guollebivdonjuolggadusat boahtte geasi.  Govven: CECILIE BERGAN STUEDAL
JOTKET: Stáhtačálli Aleksander Øren Heen lohká sii Norgga bealde joatkit bargguin čielggadit mo šaddet Deanučázádaga guollebivdonjuolggadusat boahtte geasi.  Govven: CECILIE BERGAN STUEDAL

– Dát duomut gusket Deanučázádaga Suoma beale oalgejogaid bivdui, ja mo báikkálaš álbmoga guollebivdoriekti lea regulerejuvvon Suoma guoskevaš guollebivdonjuolggadusaid hárrái. Duomut eai dagat álgoálggus makkárge váikkuhusaid Norgga posišuvdnii go lea sáhka Deanučázádaga bivdoreguleremis, dadjá stáhtačálli Aleksander Øren Heen.

-Almmuhus-