Kárášjoga Johttisámiidsearvvi jođiheaddji Leif Ánde Somby muitala sin háliidit geasuhit ođđa miellahtuid, ja dasa áigu sámi dovddus koahka Jon Mikkel Eira veahkehit. Dál sáhtát namalassii vuoitit su kohkket iežat gievkkanii ovtta eahkedii.
Kárášjoga Johttisámiidsearvvi jođiheaddji Leif Ánde Somby muitala sin háliidit geasuhit ođđa miellahtuid, ja dasa áigu sámi dovddus koahka Jon Mikkel Eira veahkehit. Dál sáhtát namalassii vuoitit su kohkket iežat gievkkanii ovtta eahkedii.
Leif Ánde Somby lohká sin searvvi háliidit geahččalit veahá ođđa geainnuid vázzit ja oažžut miellahttu logu badjánit, mii leamaš sullii seamma dásis maŋimuš jagiid. Jurdda lea maiddái ealáskahttit ja movttiidahttit olles searvvi.
Rámis skeaŋkkas
Searvvi jođiheaddji muitala rámis skeaŋkka birra, maid searvvi iežas miellahttu Jon Mikkel Eira lea fállan seaktin miellahttoháhkama oktavuođas ja maid searvvi ođđa miellahttu sáhttá vuoitit, jus fal searvá ovdal go čakčamánnu lea nohkan.
– Jon Mikkel háliida skeŋket juoga, mii lea šaddan hui bivnnut dán áigge. Dat lea oažžut ámmát koahka ovtta eahkeda málestit dutnje ja moatti skihpárii, čilge Leif Ánde Somby.
Jon Mikkel Eira muitala dákkár fálaldagas lea ulbmilin buot ovddemuš geasuhit nuoraid searvat. Nubbi ágga lea, go Eira háliida leat lávkki ovdalis earáid.
– Mun háliidan skeŋket mu iežan riegádanbeaivvi alde ja jorgalan dan nu, ahte mun attán skeaŋkka earáide, muitala Eira gii seamma beaivvi go geigii skeaŋka devddii 25 jagi.
( Ášši joatká gova vuolábealde)
Buoremus eahket jagis
Jon Mikkel Eira lohkáge iežas inspirašuvnna ožžon earret eará Mátta-Norggas dahkkon TV-ráidduiguin, gos sáhttá vuoitit beakkán koahka ruoktot málestit. Sáhka ii goittot leat dušše ahte Eira galgá dušše kohkket vuoiti gievkkanis, muhto son maiddái ráhkkana guossohit gussiide. Muhto lea goittot vuoiti gii galgá borramušaid gávppašit.
– Son gii vuoitá, boađán mun suinna gulahallat, ahte mo háliida vuoittu ávkkástallat. Mun sáhtán vuolgit su mielde vuos gávppašit, gávnnahan dihte maid vuoiti háliida oažžut guossohuvvot, čilge Eira.
Dasa lassin sáhttá vuoiti ieš válljet, ahte háliidago ieš kohkket ja Eira bagadallá su, vai háliida go ieš servvoštallat gussiiguin dassá go mális lea gárvvis.
– Mun boađán bargat nu ahte dát šaddá dat buoremus eahket jagis dán olbmos, lohpida Eira, gii lohká ahte sáhttá maiddái luđiin guoimmuhit gussiid, jus fal sávvet.
Málestan stuorra hearráide
Guovtti jagi áigi leamašge Jon Mikkel Eira maiddái TV2 dovddus koahka Wenche Andresena gievkkanis «God morgen Norge» sáddagis málesteamen bohccobierggus. Go TV 2 bovdii su «God Morgen Norge» nammasaš prográmmii málestit, de eahpidii ja mearridii ahte ii searvva. Guktii son jurdilii ovdal go fuomášii ahte vuolgá Osloi, čájehit mo bohccobierggus ráhkada herskuid. Son lea gazzan goahkkaoahpu Álttás, muhto ii bargga ollesáigge koahkkan go lea váttis dan heivehit boazodoaluin. Muhto son lea goittot málestan ollu iešguđet doaluin ja maiddái guossohan stuorra hearráide Ruoššas Moskvas.
– Dát fálaldat lea juoga maid háliidan geahččalit Davvi-Norggas, oaidnin dihte šaddágo seamma bivnnut go máddin, dadjá Eira, gii mielas sáhttá váldit dákkár eahketbarggu, jus fal dasa lea jearaldat.
Háliidit geahččalit
Somby čilge sin ovdal čoaggán miellahtuid dainna lágiin, ahte vázzet stobuid mielde rehket gieđas. Dán vuogis háliidit dál beassat eret ja geahččalit baicce geasuhit olbmuid mielde. Searvi lea earret eará háhkan šiehtadusaid báikkálaš fitnodagain, oažžun dihte iežaset miellahtuide ovdamuniid.
– Mii háliidat dahkat seamma láhkai go stuorát organisašuvnnat, ahte galgá leat ávkkálaš leat searvvis mielde. Ii dušše oažžun dihte váikkuhan vejolašvuođa politihkalaččat, deattuha son.
Searvi álggahii jo álgojagis ođđa kampánnjain háhkan dihte eambo miellahtuid, gos maiddái vuorbádedje skeaŋkakoartta ođđa miellahtuid gaska. Miellahtulohku goittot ii loktanan nu ollu, muhto lea veahá loktanan diimmá rájes, muhto dasa lohká jođiheaddji diehtit siva.
– Mis leat boahtán ollu ođđa miellahtut, muhto leat maiddái massán muhtin ráje miellahtuin, čilge son.
Čohkket delegáhtaid
Vaikko jođiheaddji ii loga miellahtuid háhkama váldoulbmilin leat politihkalaš barggu oktavuođas, de dovddasta dan leat muhtin oassin. Boahtte jagi leage riikkačoahkkin ja stuorra doalut Troanddimis, guovvamánu 6. beaivvi, go lea 100 jagi vássán dan rájes go vuosttaš sámi riikkačoahkkin lágiduvvui Troandimis. Tråante 2017 lea riikaviidosaš ávvudeapmi ja demokráhtalaš árvvuid oktasaš ávvudeapmi.
– Dan dáfus livčče hui suohtas ahte mii Kárášjoga Johttisámiidsearvvis nagodivččiimet čohkket nu ollu delegáhtaid go vejolaš, vuolgin dihte Troanddimii. Mađe eambbosat mii leat, dađi stuorát váikkuhanváldi mis lea, čilge jođiheaddji, gii lohká sin háliidit ahtanuššat ja stuorrut juohke láhkai, iige dušše politihkalaččat.
Bálkkašit buohkaid
Leif Ánde Somby lohká vuohttán olbmuid beroštit boazodoalu politihkas, muhto lohká olbmot eai oro riekta oaidnimin ávkkálažžan organisašuvnna bokte ovddidit oainnuideaset.
– Go leamaš guhkit áiggi nu ahte lea váttis oažžut čađa oaiviliid. Dainna mun háliidivččenge hástalit eambbosiid searvat ja addit njuolggo váikkuhanvejolašvuođa, čilge son.
Sii háliidivčče gilvit positiiva vuoiŋŋa olles searvái ja leatge válljen maiddái bálkkašit dálá miellahtuid.
– Mii boahtit dálá miellahtuid gaskkas maiddái vuorbádit 1500 ruvnnu sturrosaš skeaŋkakoartta, bálkkašan dihte sin maid, muitala jođiheaddji.
Vuorbádeapmi galgá čađahuvvot skábmamánu álgovahkkuin Kárášjogas, miellahtučoahkkima oktavuođas.
