Sámi Joatkkaskuvlla ja boazodoaloskuvlla oahppit vuite guokte silbba ja guokte bronssa Arctic Skills fidnogilvvus mii lágiduvvui Murmánskkas Ruoššas dán vahkkus.
Sámi Joatkkaskuvlla ja boazodoaloskuvlla oahppit vuite guokte silbba ja guokte bronssa Arctic Skills fidnogilvvus mii lágiduvvui Murmánskkas Ruoššas dán vahkkus.
– Min oahppit vuite guokte silbba ja guokte bronssa dán jagáš Arctic Skills gilvvuin. Boazodoalus vuittii Berit Inga Eira silbba ja Maiken Rasdal Kemi bronssa ja huksenfágas vuittii Mikkel Isak Hætta silbba ja bronssa fas Mats Ánte Buljo, lohká Sámi Joatkkaskuvlla ja boazodoaloskuvlla oahpaheaddji Sara Ellen Anne Eira.
Sámi Joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla oahppi Mikkel Isak Hansen Hætta, Mats Ánte Buljo, Marte Johansen Fjellstad, Ingrid Marie Elisabeth Gaino ja Berit Inga Eira, Maiken Rasdal Kemi ovddastedje skuvlla iešguđet fágain.
Oahpaheaddji ja oahppit leat dál, bearjadaga iđida, jođus ruoktot Murmánskkas Guovdageidnui bussiin ja oahpaheaddji árvalii sii jovdet báikái gaskabeaiáiggi.
Gudni beassat gilvalit
Sámi Joatkkaskuvlla ja boazodoaloskuvlla oahpaheaddji Sara Ellen Anne Eira muitala sis ledje guhtta oahppi fárus.
– Mátki ja gilvu lea mannan bures. Leamaš hui buorre oahppu sidjiide. Lea vuosttaš jahki go mii ná máŋgga suorggis leat searvan Arctic Skills gilvui.
Lea vuosttaš geardde go skuvllas leat ná olu oahppit mielde, diibmá lei dušše okta.
Dađi bahábut eaba beassan gilvalit dat guokte duodjefága oahppi go buohccáiga.
– Nu mo mun oainnán, de lea dát hui buorre oahppu ohppiide. Leat dego geahččalan loahppageahččaleapmi. Nuppi jagi oahppit galget loahppageahččaleapmái iežaset fidnofágain, nu ahte dál lea hui buorre vuohki geahččalit loahppageahččaleami. Maiddái dan ahte besset gilvalit daid buoremusaiguin olles Barentsguovllus. Dat han lea oalle gudni. Mii gal fertet skuvlla bealis lohkat lea hui mávssolaš searvat dákkár gilvvuide, lohká oahpaheaddji Sara Ellen Anne Eira duđavaččat.
Arctic Skills fidnogilvu
Finnmárkku, Lappi leana ja Murmánskka guovlu joatkkaskuvlla oahppit leat dán vahkku gilvalan gii lea čeahpimus iežas fidnofágas.
Gilvu leamas vuoktačuohppi-, áhcagastin-, málesteaddji-, biiladivvun-, elrávdnje-, huksen-, čáhcebohccebargu, design ja duodji ja boazodoallofága, dieđiha Finnmárkku fylkkagielda preassadieđáhusas.
Gilvu álggii gaskavahkku ja váldogilvu lei duorastaga, cuoŋománu 20. beaivvi. Gilvvut čohkkejedje máŋggačuođi olbmo.
Gilvu lea Norgga, Suoma ja Ruošša davimus guovllu ovttasbargu bajidit fidnofágaid čehppodaga ja seammás maid ovttasbargat rájáid rastá.
– Moadde jagi dás ovdalis livčče olusat leamaš veaháš balus dákkár lágideapmái. Odne lea nuorra fidnoohppiid beaivi ja mii leat hirbmat rámis go leat nagodan čohkket Barentsguovllu čeahpimus fidnofágaohppiid deike, logai Murmánskka oahpahusdirektevra Natalia Karpenko go rabai gilvui gaskavahkku, dieđiha Finnmárkku fylkkagielda.
