Dál leat ollen ruoktot, mii čiežas geat leat leamaš nuppe bealde máilmmi. Mii leimmet oahppame ja ovddasteame Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla WINHEC čoahkkimis. Dán mátkkis leat beassan vásihit ahte min skuvla dohkkehuvvui álgoálbmot oahppoásahussan, vuosttaš joatkkaskuvla olles máilmmis. Mii leat maid beassan fitnat Aotearoa parlameanttas ja maoriid musea bassibáikkis. Ollu leat oahppan, ja čalmmit maid leat rahpasan.
Dál leat ollen ruoktot, mii čiežas geat leat leamaš nuppe bealde máilmmi. Mii leimmet oahppame ja ovddasteame Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla WINHEC čoahkkimis. Dán mátkkis leat beassan vásihit ahte min skuvla dohkkehuvvui álgoálbmot oahppoásahussan, vuosttaš joatkkaskuvla olles máilmmis. Mii leat maid beassan fitnat Aotearoa parlameanttas ja maoriid musea bassibáikkis. Ollu leat oahppan, ja čalmmit maid leat rahpasan.
Juohke jagi lágida WINHEC jahkečoahkkima, dán vuoru lei čoahkkin Otaki gávpogis mii lea Aotearoa davit sullo lulágeahčen. WINHEC mearkkaša sámegillii máilmmi álgoálbmogiid alit oahpahusaid ovttastus.
Dán fierpmádaga ulbmil lea nannet álgoálbmogiid vuoigatvuođa alit ohppui.
Golbma jagi áigi ozai min skuvla dohkkehuvvot WINHEC ásahussan, ja dán jahkečoahkkimis dohkkehuvvui miellahttun fierpmádahkii. Dat lei historjjálaš dáhpáhus mas mii beasaimet leat mielde.
Čoahkkimis muitaleimmet mii čiežas iežamet vásáhusaid leat oahppin Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas. Dát lei oalle erenoamáš, go šattaimet juogadit iežamet dovdduid ja jurdagiid eará álgoálbmogiiguin. Mii muitaleimmet makkár oahpuid mii leat válljen, man mávssolaš sámegiella lea midjiide ja man riggodat lea go mis lea joatkkaskuvla mii oahpaha midjiide árbevirolaš máhtu.
Maŋŋel ovdanbuktima bohte máŋggas min lusa ganjalčalmmiid ja muitaledje ahte min sánit deive njuolga sin váimmuide, ja giitaledje go leimmet duostan juogadit iežamet jurdagiid.
Mii maid gulaimet ahte gávdnojit sullasaš joatkkaskuvllat eará guovlluin máilmmis. Earret eará lei ovddasteaddji Montanas Amerihkás gii háliidii ahte sin skuvla galgá šaddat min verddeskuvlan.
Lea somá go dákkár vejolašvuođat rahpasit go min skuvla dál lea WINHEC skuvla.
Finaimet bassibáikkis ja parlameanttas
Čoahkkima oktavuođas lágiduvvui midjiide mátki Aotearoa oaivegávpogii, Wellingtonii. Dán tuvrras beasaimet fitnat sihke maori museas ja parlameanttas.
Maori musea lei earenoamáš, go doppe beasaimet fitnat bassibáikkis gosa eai beasa dábálaš olbmot, dušše bovdejuvvon guossit.
Álggos lei formálalaš seremoniija ja buressivdnideapmi ovdal go lávkiimet sisa.
Shane, gii lei min láidesteaddji, doalai buressivdnádusa vai visot vuoiŋŋat lihkket. Dat lea sin jáhku mielde danne vai bures manná ja vai vuoiŋŋat eai vuorjja min maŋit áiggis.
Museas ledje dološ dávvirat maid maori soalddáhat leat eaiggáduššan, ja muhtin diŋggat ledje máŋgačuođi jagi boarrásat.
Doppe ledje maid iešguđetlágán geađggit, muorrasárgosat, sáiddit ja dipmaduojit nu go gokčasat ráhkaduvvon loddeuvjjas, ja beatnatguolggas.
Lei hirpmástuhtti gullat ahte maorit leat beatnagiid njuovvan ja guolggas ráhkadan biktasiid ja gokčasiid.
Museas gulaimet maid movt dološ áiggi leat ráhkadan tatoveregiid, ja dat lei oalle issoras min mielas. Árbevirolaččat leat maorit čuggon bastilis dávttiiguin čiekŋalis háviid go ráhkadedje tatoveregiid, ja daidda háviide goaikkuhedje bleahka.
Dán geardduhedje máŋgii ja maŋemus lei hávvi nu čieŋal ahte peanna čágai hávvái.
Ovdal go vulggiimet de dolle loahpahanseremoniija, mas šattaimet sivdnidit ja cirgguhit čázi badjel olggiid vai min mielde ii čuovo mihkkege. Dien báikkis ii beasa govvet.
Maŋŋel go museas leimmet leamaš de finaimet Aotearoa parlameanttas, ja doppe eat ge beassan govvet.
Parlameanttas lei maid erenoamáš tuvrra ordnejuvvon midjiide, danne go min láidesteaddji lea árvvus adnon maori.
Doppe gulaimet movt maoriin lea leamaš dilli áiggiid čađa, ja lei oalle surgat gullat ahte dološáigge fertejedje maorit boahtit parlamentii geallára bokte, amas vilges olbmot eai galgan dárbbašit sin oaidnit.
Tuvra lei miellagiddevaš, ja ovdal go guđiimet parlameantta, de rohtteheimmet skuvlla luođi gudnejahttin dihte sin geat min válde vuostá. Ieža leimmet hui rápmásat go dan arvvaimet.
Eallenáigái muittut ja ipmárdus
Mii oahppit leimmet dán mátkkis vásáhusaid, ipmárdusa ja oahppama dihte. Oahppat eará álgoálbmogiin sin kultuvrra, árbevieruid ja beaivválaš diliid birra, ja seammás maid oahpahit sidjiide min kultuvrra.
Dál mii diehtit mihá buorebut movt mii leat ovttaláganat ja maid movt mii leat iešguđetlágánat. Dát mátki lea leamaš dego coggat ođđa čalbmelásiid, danne go mis dál lea ođđa ipmárdus movt eará álgoálbmogiin lea dilli.
Mii leat maid oahppan man stuora árvu min kultuvrras lea, ja man dehálaš lea váldit vára das jus dat galgá seailut.
Midjiide, geat orrut Guovdageainnus, lea sámegiella nu lunddolaš. Dán mátkkis leat oahppan ahte eatnigiella ii leat nu nanus buot álgoálbmotguovlluin.
Mis lea lihkku geat leat beassan oahppat iežamet eatnigiela, ja go min duogáža eat dárbbat čiegadit. Maŋŋel dán mátkki dovdat giitevašvuođa.
Čállán, Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla oahppit:
Elle Karen Inga Skum, Sárá Gáren Ánne Nilut, Marit Sofie Turi, Eli Karianne Vesterheim Hætta, Lávre Johan Eira, Nils Olaf Eira Hætta ja Iver Nikolai Juhls.
Ášši almmuhuvvui vuosttaš geardde báberáviissas golggotmánu 7. beaivvi. Vuosttaš oasi mátkereivves logat dáppe.
