NRK Sápmi ja Ávvir leaba bivdán listtonjunnošiid geat oassálastet sámedikkeválggaide 2017, vástidit moadde gažaldaga iežas birra. Dá lea okta kandidáhtain:
NRK Sápmi ja Ávvir leaba bivdán listtonjunnošiid geat oassálastet sámedikkeválggaide 2017, vástidit moadde gažaldaga iežas birra. Dá lea okta kandidáhtain:
Válgabiire: Lulli-Norgga válgabiire
Bellodat: Árja
Namma: Rune Solmyr
Ahki: 47
Siviiladilli: – Náitalan máilmmi hearvámus eamidiin ja munnos leat golbma fiinna máná
Eatnigiella/giella: –Dárogiella. In leat beassan oahppat sámegiela, muhto lea čađat leamaš miella oahppat davvisámegiela. Mu mánát leat ožžon vejolašvuođa oahppat sámegiela gáiddusoahpahusa čađa, ja livčče leamaš soma singuin gulahallat sámegillii.
Beroštumit:
Makkár astoáigedoaimmat leat dus?
– Mus lea smávva snihkkárlanjaš gealláris gos ráhkadan muorragalbbaid. Lean mielde Norsk Folkehjelpas ja barggan eaktodáhtolaččat doppe.
Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?
– Mus lea nu lihkku ahte leat golbma máná, ja dat go lean beassan leat mielde go sii riegádedje ferte leat dat stuorámus maid lean vásihan.
Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?
– De ohcalan oaggunstávrrá ja vuolggán bivdit. Okto čohkkohallat ja geahččat čáhcái ja vuordit dassái guolli dohppe, dat lea vuoiŋŋasteapmi munnje.
Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?
– Mu ovdagovvan áiggun geasset ovdán ovtta olbmo gii lea biibbalis, Daniel. Daniel lea čielggas, iige divtte ovttage rievdadit su oskku Ipmilii. Danielas lean oahppan ahte olmmoš ii galgga vuollánit badjelfápmui ja galgá oskkáldasat doalahit iežas oainnu, mii lea deháleamos.
Bargu ja oahppu
Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?
– Barggan autoriserejuvvon ambulánsabargin Østfold buohcciviesus, lean bargan doppe 2009 rájes. Ovdal lean bargan Stabburet ovddas buvttadanbargin ja váktan. Dan maŋŋel bargen heahteveahkkeráđđeaddin Blostrupmoen Medical Equipment AS:s.
Politihkalaš duogáš
Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leatgo leamašan sámediggeáirras?
– Ožžon nuorran beroštumi politihkkii, muhto álgen easka rávis olmmožin áŋgiruššat ja ledjen mielde báikkálaš listtus Bymisjonlisttus Fredrikstadas. 2007 sirden Bargiidbellodahkii ja válljejuvvojin várrelahttun gávpotstivrii Fredrikstadas 2007-2011:s.
– Maŋŋel go ledjen váldán bottu politihkas vuoruhan dihte bearraša, de geahčadišgohten bellodagaid maŋemus sámedikkeválggaide, de ii lean váttis válljet, go Árjja prográmma deaivvai njuolga munnje.
Váibmoáššit
Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?
– Munnje lea dehálaš ahte galgá šaddat álkibut mánáide oažžut dan oahpahusa masa sis lea gáibádus. Sámegiella lea dehálaš oassi kultuvrras ja fertet oažžut eambbosiid váldit gielaset ruovttoluotta. Mii leat joavdan guhkas, muhto geaidnu lea ain guhkki. Dađi bahábut leat ollu sámit geat eai dieđe sin mánát galget oažžut sámegielaoahpahusa vaikko makkár skuvllas, vaikko gos Norggas, ja jus ii gávdno sámegieloahpaheaddji, de ožžot gáiddusoahpahusa.
Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin maid Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?
– Dehálaš čuovvolit ráđđehusa duohtavuođakommišuvnna, go nu guhká lea dahkkon vearredahkku sámiid vuostá, ja ollusat leat massán giela ja kultuvrra dáruiduhttima geažil.
Čilge manne/ manne eai galggašii minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?
– In hálit nuoskideaddji minerála- ja ruvkkedoaimmaid galget ásahit sámi guovlluide. Olbmot, ja buot ealli diŋggat váikkuhuvvojit go mirkkot luitojuvvojit eatnamii ja lundui.
Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?
– Lea dehálaš ahte Sámediggi ovttasbargá boazodoalloealáhusain vuhtiiváldet Norgga boazosámiid vuoigatvuođaid ođđa boazoguohtunkonvenšuvnnas. Boazologu heiveheapmi eatnamiid ektui ferte dahkkot dohkálaš juridihkalaš ja sosiála rámmaid siskkobealde.
Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarasten dihte ahte nuorat sáhttet joatkit/ álgit ealáhusain?
– Mii oaidnit erenoamáš dehálažžan láhčit dili nuoraide geat dáhttot álgit eanandoaluin ja lotnolasdoaluin. Árja áigu bargat dan ala ahte ožžot doarjjaortnegiid oastit doaibmavistiid eanandoalus ja nannet vejolašvuođaid buolvvasirdima dáfus.
Mii lea dat stuorámus hástalus guolástanealáhusas Sámis? Maid sáhttá Sámediggi dahkat nu ahte dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?
– Lea dehálaš ahte lea balánsa luonddus, ja go oaidnit ahte njurjot lassánit mearragáttiin, de áitá dat guolástanealáhusa. Nannet báikkálašolbmuid vuoigatvuođuid njurjobivdui ja vuovdit njuorjobuktagiid movttiidahttá eanet bivdui, ja dat regulere njuorjomáddodaga.
Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?
– Oahpahusláhka ja sámeláhka ferte reviderejuvvot nannen dihte rievtti sámegieloahpahussii.
Makkár ođđa bargosajiid lea dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?
– Buoret doarjjaortnegat mearrasámi lotnolasealáhusaide ja arktalaš eanandollui addet vejolašvuođa nuoraide álggahit doaimmaid iežaset ruovttubáikkiin. Dat lea maid dehálaš bissehit eretfárremiid boaittobeale báikkiin. Fertet muitit ahte buot bargosajit leat dehálaččat.
Guhte ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?
– 2014:s ovddidii Árja duohtavuođakommišuvnna ja sámiid ja kvenaid dáruiduhttima áššin, dat ášši lea dehálaš olles sámi álbmogii. Lean hui rámis bargguin maid bellodatustit Inger Eline Eriksen Fjellgren lea dahkan dán áššis.
