Sámediggeráđđi lea juolludan 300 000 ruvnno jorgalit Boares testameantta julevsámegillii, 300 000 ruvnno jorgalit dihtorspealu davvisámegillii, ja 102 700 ruvnno UiT Norgga árktalaš universitehta studeanttaid oahppomátkái.
Sámediggi čállá preassadieđáhusas ahte Norgga Biibbalsearvi oažžu 300 000 ruvnno doarjjan jorgalit Boares testameantta julevsámegillii.
Biibbalsearvi lea máŋga jagi ožžon doarjaga Boares testameantta jorgalanbargui. Norgga biibbalsearvi ovttasbargá Ruoŧa biibbalservviin, Ruoŧa girkuin (Ruoŧa girku girkostivra ja sámi ráđđi) ja Norgga girku sámi ráđiin. Prošeavttas leat maid nanu giellagelbbolašvuohta go eatnigielagat leat veahkkin.
– Lea olbmo vuoigatvuohta beassat atnit sámegiela maiddái go lea sáhka oskkus. Biibaljorgalanbarggus maid ráhkaduvvojit ođđa tearpmat ja giella normerejuvvo. Sámediggi lea ge juo máŋga jagi juolludan doarjaga jorgalanbargui, ja oaidná ahte lea ain dehálaš juolludit doarjaga, vai biibaljorgalanbargu ii gaskkalduva, dadjá sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen (NSR) preassadieđáhusas.
Sámegiel dihtorspellui doarjja
Rock Pocket AS lea dáru spealloovdánahtti mii lea ohcan doarjaga jorgalit Voidcast-nammasaš dihtorspealu davvisámegillii. Sámediggeráđđi lea juolludan 300 000 ruvnno doarjjan jorgalanbargui. Fitnodat háliida ahte olles Norga, maiddái sámevuohta, sámi kultuvra ja sámegiella, galgá leat oidnosis máilmmis. Sii maiddái vuhttet ahte servodagas leat unnán sámegiel speallofálaldagat mánáide ja nuoraide.
– Servodagas eat leat sámegielat nu oidnosis digitála arenain gos mánát ja nuorat leat. Gielaid boahttevaš árvvu hárrái lea dehálaš ahte prográmmat, spealut ja applikašuvnnat gávdnojit sámegillii. Dan dihte háliida sámediggeráđđi doarjut dakkár prošeavttaid, dadjá Mikkelsen.
Mátki Finnmárkui
Sámediggeráđđi lea maid juolludan 102 700 ruvnno doarjjan UiT Norgga árktalaš universitehtii go áigot čađahit oahppomátkki Sis-Finnmárkui. UiT Romssa árktalaš universitehta fállá sámegiela amasgiellan studeanttaide ja dan oktavuođas áigot čađahit oahppomátkki Sis-Finnmárkui, gos studeanttat besset vásihit sámegielat birrasa ja sámi ásahusaid. Mátkki ulbmil lea ahte studeanttat galget nannet iežaset sámegiel sátnevuorkká ja njálmmálaš giela ja seammás besset gullat ja atnit sámegiela lunddolaš diliin, nu go gávppis.
– Giellaoahppamis lea nu ahte mađi eanet ieš atná ođđa giela, dađi eanet oahppá ja šaddá álkibun geavahit giela beaivválaččat, čilge Mikkelsen.
Dát golbma doarjaga oktiibuot 702 700 ruvnno ovddas juolluduvvojit doarjjaortnegis Giellaovddidandoaimmat, čilgejit preassadieđáhusas.
