-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATReagere go evttohuvvo vuoruhit stuorát mánáidgárddi ovdalii ođđa skuvlla

Reagere go evttohuvvo vuoruhit stuorát mánáidgárddi ovdalii ođđa skuvlla

-

-

Guovdageainnu suohkanstivrra áššebáhpiriin boahtá ovdan ahte hálddahus evttoha stuorát mánáidgárddi vuoruhit ovdalii ođđa skuvlla.

Ášši lea ođastuvvon, dát ii leat vel meannuduvvon politihkalaš orgánain.

Gieskat čálii Ávvir Guovdageainnu mánáidskuvlla birra gos guohpa lea šaddagoahtán váttisvuohtan.

Oahpaheddjiidlatnja ja guokte luohkkálanja leat giddejuvvon dan geažil.

Boahtte vahkku suohkanstivrračoahkkimis galgá meannuduvvot earret eará ođđa skuvla- ja mánáidgárdestruktuvra Guovdageidnui, muhto skuvla ii evttohuvo vuoruhuvvot vuosttažin. Dasa reagere ovddeš sátnejođiheaddji.

 

Skuvla galggašii ovddemusas vuoruhemiin

Suohkanstivrra áššebáhpiriin, boahtá ovdan ahte ráđđeolmmái árvala ođđa, stuora mánáidgárdi vuoruhit ovddemus Guovdageidnui.

Maŋŋelis vuoruhanlisttus boahtá easka ođđa skuvla.

Ovddeš sátnejođiheaddji ja váhnenolmmoš, Jan Ole Buljo, imaštallá sakka go árvaluvvo vuoruhit nu.

– Dan imaštalan hui sakka, ja nu go mun dovddan de ii leat vistedilálašvuohta galnu heittot mánáidgárddiin go geahčadan daid raporttaid maid ráhkadit. Gártnetluohká mánáidgárddi hal meinejit dat lea várra heajumus dain. Jus galgá vuoruhit, de gal ferte skuvlla vuoruhit, dadjá son.

 

– Ii leat vaikko man olu ruhta investeret

Buljo imaštallá maid suohkana investerema, go ruhta aŋkke ii leat badjelmeare olu.


REAGERE SUOHKANA VUORUHEAPMÁI: Ovddeš sátnejođiheaddji ja váhnenolmmoš, Jan Ole Buljo, reagere go suohkan vuoruha stuorát mánáidgárddi ovdalii ođđa skuvlla. Govven: Marit Elin Kemi

– Imaštallen dán vuoruheami, go fáhkkestaga galget hukset ođđa mánáidgárddi, go goitge lea nu ahte ii leat vaikko man olu ruhta investeret, dan gal lean oalle sihkar. Dan dat eai aŋkke vuos dieđe man olu dat máksá, muhto go buohtastahttá dan maid eará báikkiin máksá, de lea doppe investeren 60-70 miljovnna. Ja dat mánáidgárddit doibmet mat dál leat, muhto skuvla ii doaimma gal, dat lea áibbas sihkar. Gullui ahte giddejit muhtun lanjaid.

Son reagere garrasit. 

– Imaštalan manne diet lea nu dehálaš. Dat ákkastallet dieđusge ahte galget oažžut vulos doaibmagoluid, go lea hálbbit doaibmat stuoribun. Eai oro nu čielgasit ge seastimat boahtime ovdan ahte mearkkaša maide, oaivvilda son.

 

15 miljovnna guorahallamii

Áššebáhpiriin boahtá ovdan ahte evttohit bidjat 15 miljovnna guorahallamii, ođđa skuvlla ovdaprošektii.

Muhto dat boahtá maŋábealde ođđa mánáidgárddi.

– Dál gal lea bággu dahkat juoidá, dat loahpas manná mánáid ja bargiid ovdii go ii leat buorránan vistedilli daiguin divodemiiguin maid dalle doivo šaddat buorebun, dadjá Buljo.

– Skuvla ferte boahtit vuosttaš vuoruheapmin.

 

– Dárbu sihke skuvlii ja mánáidgárdái


GUOVDAGEAINNU SUOHKANA SÁTNEJOĐIHEADDJI: Johan Vasara. Vuorkágovva: Sárá Máret Rávdná Oskal

Guovdageainnu suohkana sátnejođiheaddji, Johan Vasara, oaivvilda ahte suohkan dárbbaha sihke mánáidgárdesajiid, muhto maiddái ođđa skuvlla. Hástalus lea ruhtadilli.

Ruhtadili dihte árvaluvvo suohkanstivrras vuoruhit stuora mánáidgárdi ovdalii ođđa skuvlla.

– Lea čájehuvvon ahte lea dárbu ja maiddái realiserema dihte eará prošeavttaide suohkanis, nu go ovdamearkka dihte ođđa skuvlii. Mis leat olu smávva mánáidgárddit suohkanis mat leat smávvát ja boares visttit, maid mielde čuvvot buot divrras doaibmagolut. Jus mii daid nagodit unnidit, de lea maid vejolaš earret eará dainna seastimiin ruhtadit ođđa skuvlla, čilge Vasara.

Vuoruheapmi ii leat dan dihte go oidnet eambbo dárbbu stuorát mánáidgárdái go ođđa skuvlii.

– Das lea dieđus dakkár obbalaš jurdda duohken mas oaidnit vejolašvuođa sihke buoridit mánáidgárdefálaldaga ja vel oažžut eará buriid das.

 

Gaskaboddosaš čovdosiiguin birget čavčča rájes

Skuvla lea juo nu boaris ahte divodeapmi ii báljo gánnát šat. 

Dat lea juoga mii lea givssidan sátnejođiheaddji máŋga jagi juo.

– Dat lea juoga mii lea givssidan min juo máŋga jagi, go duos das ain šaddet giddet lanjaid. Mun gal lean bealistan aistton láddan dan muddui dainna áššiin ahte mii fertet duođaid guorahallagoahtit ođđa skuvlla huksema. Dát mearrádusevttohus ovddiduvvo maid ráđđeolbmá bealis suohkanstivrii, muitala son.

Dán rádjái leat juo moadde lanja giddejuvvon. Čavčča rájes fertejit gaskaboddosaš čovdosiiguin birget.

– Duogŋat skuvlla ja divvut dakko gokko sáhttá ja juoba dan muddui ge nu ahte mii gaskaboddosaččat birget ovddos guvlui ain. Dieđusge lea mu stuora sávaldat ahte suohkanstivra čuovvula dán geassemánu suohkanstivrras ovdaprošekterenbarggu ođđa skuvlla hárrái, nu ahte mii seammás sáhttit illudit ovddos guvlui dan dáfus ahte mii diehtit ahte ođđa skuvla lea plánemis.

 

Golbma molssaeavttu

Ođđa skuvlla hárrái leat golbma molssaeavttu. Okta dain lea bidjat 50 miljovnna divodit dálá skuvlla.

– Dat lea mu mielas vuosttažettiin hirbmat alla ruhtasupmi ja boađus das ii leat duođi buoret go dál. Dat lea divuduvvon skuvla, muhto lea ain goluid dáfus divrras doallat ja doallá dušše logi jagi ain ovddos guvlui, dadjá sátnejođiheaddji.

Maid dálá skuvllain galget ja goas galgá ođđa skuvla huksejuvvot galgá fargga mearriduvvot. Dasa leat golbma molssaeavttu.

– Molssaeavttut mat mis leat lea vuosttažettiin dieđusge giddet čalmmiid, ii dahkat maide, ja dan mun in leat goit iežan bealis jurddašan dahkat. Nubbi lea dat ahte divodit skuvlla 50 miljovnna ovddas dahje hukset ođđa skuvlla 250 miljovnna ovddas. Nu leat dat golbma válljenvári mis dál. Dien bealis lea dieđusge skuvlahuksen oalle, mu čalmmiide goit, čađačuovgi buoremus molssaeaktu.

-Almmuhus-