-Almmuhus-
-Almmuhus-
Featured box1 – Go jaskkoda de dovddan balu. Keiino Fred Buljo muitala son lea...

– Go jaskkoda de dovddan balu. Keiino Fred Buljo muitala son lea rahčan psyhka­laččat

-

-

Beakkán sámi artistta Fred Buljo mielas lea dehálaš čalmmustit psyhkalaš dearvvašvuođa, ja lohká psykologaveahki seamma lunddolažžan go doavtterveahki.

Odne duorastaga lea psyhkalaš dearvvašvuođa máilmmibeaivi. Fáddá dán jagi lea «Bidjat áiggi», dárogillii ̧«Gi tid». Ulbmil lea hástalit olbmuid vuoruhit  áiggi  doaimmaide mat leat buorit psyhkalaš dearvvašvuhtii, «Bidjat áiggi» lea vuosttaš fáddá prošeavttas «Fuomášumi ja leat dás» mii lea áigodagas 2019-2021.

Keiino joavkku juoigis  ja guovdageaidnulaččas, Fred Buljo, lea hušša eallinvuohki, go johtá báikkis báikái ja guoimmuha olbmuid. Son mieđiha go lea ollu bargu, de ii leat beare ollu áigi eará doaimmaide, muhto vásiha livčče dehálaš «bidjat áiggi».

Son muitala iežas rahčan ieš-baluin go jaskkoda birra ja astá jurddašišgoahtit. 

– Go jaskkoda de dovddan balu. Mii leat Keiino joavkkus čeahpit humadit nubbi nuppiin, ja go lea hušša eallinvuohki, de lea dehálaš humadit. Go lea ollu mii dáhpáhuvvá min birra, de lea álki vajálduhttit vuoiŋŋastit. Mii johtit ollu ja juohkehaš áigu bihtáža mis, lohká son. 

Sámi dievdduid gaskkas tabu

Fred Buljo mielas lea máilmmibeaivi dehálaš, ja erenomážit sámi servodahkii.

– Sámi dievdduid ja nuoraid gaskkas ii leat nu dábálaš hupmat psyhkalaš dearvvašvuođa birra, lea ain tabu. Oallugat rahčet, muhto liikká eai huma dan birra. Mun lean gávdnan vuogi mo hárjehalan, earret eará lea buorre borrat dearvvašlaš biepmu, lohká son. 

Ii leat bidjan áiggi

«Bidjat áiggi» lea buorre fáddá ja hirbmat dehálaš maiddai. Lea dehálaš vuoiŋŋastit,váldit bottuid ja oažžut eará jurdagiid. Ieš lean leamašan čuorbi čuovvolit iežan rávvagiid, go in leat bálljo leamaš Guovdageainnus dán jagi. Lea dehálaš bidjat áiggi eará áššiide go dušše bargui, dadjá son.

Psykolga seamma lunddolaš go doavttir

Fred Buljo deattuha ahte sámi dievdduide ii leat lunddolaš hállat dovdduid ja psyhkalaš dearvvašvuođa birra. 

– Sávan máilmmebeaivi jávkada tabu, aŋkke lea veahkkin jávkadit tabu. Lea seamma lunddolaš mannat psykologa lusa go doaktára lusa, oaivi ja rumaš lea dat seamma, dadjá son.  

Cuvke tabuaid

Sámi našuvnnalaš gealbobálvalusa psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu spesialista psykologa Tonje Samuelsen lohká psyhkalaš dearvvašvuođa máilmmibeaivi lea hui dehálaš ja buorre. – Dohkkehuvvo ahte mis buohkain lea psyhkalaš dearvvašvuohta, nu go fysalaš dearvvašvuohta. Cuvke maid tabu, go čalmmustuvvo ja hállojuvvo almmolaččat, lohká Samuelsen.

Dohkkeha psyhkalaš dearvvašvuođa

Son lohká máilmmebeaivi lea mielde hilgumis boares málliid ja bidjá deattu mo olmmoš buohcá ja dearvvašmuvvá. Son muitala ahte ovdalaš áiggi ledje álkes mállet mo buozalmasvuohta čuožžila, ja hui dávjá čadnui oskui ja kultuvrii. Dál leat hilgon daid málliid, čájehuvvo ahte leat máŋga fáktora mat dagahit ahte olbmot buohccájit psyhkalaččat. 

– Dál lea dohkkehuvvon ahte mis lea psyhkalaš dearvvašvuohta, dadjá son. 

Áigi dehálaš

Dán jagáš fáddá váikkuha maiddái  Tonje Samuelsen bargobeaivvi. Son lohká otná prográmmaide ja gáibádusaide ii leat bidjon áigi. Galget effektiivalaččat čađahit prográmma álggus gitta lohppii.

– Mii oaidnit ahte go biddjo áigi olbmuide dahká buori. Lea dehálaš čohkkedit ja háleštit, ja árgabeaivái eai berre čatnot nu ollu plánat:  Lea dehálaš bidjat áiggi deaivvadit skihpáriiguin. Mu mielas lea hui buorre fáddá, bidjat áiggi go áigi lea dehálaš, dadjá son. 

- Advertisement -
-Almmuhus-