NRK Sápmi ja Ávvir leaba bivdán listtonjunnošiid geat oassálastet sámedikkeválggaide 2017, vástidit moadde gažaldaga iežas birra. Dá lea okta kandidáhtain:
Válgabiire: Nuortaguovlu
Bellodat: Árja
Namma: Per Erik Mudenia
Ahki: 49
Siviiladilli: Ovttasássi 27 jagi, ja 2 bártni.
Eatnigiella/ giella: Sámegiella ja dárogiella.
Beroštumit:
Makkár astoáigedoaimmat leat dus?
– Bajásdoallat iežan visttiid.
Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?
– Šaddat áhččin guovtti bárdnái.
Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?
– Ráhkadan njálgga biepmu mas buorre jugus, ja návddašan dan mu bearrašiin.
Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?
– Eahpitkeahttá mu eadni! Son lea bajásgeassán 14 máná. Dasa lassin bázii son leaskan ja sus ledje máŋga vuolleahkásaš máná, ja vel lassin doaimmashehttejuvvon mánná. Okto son nagodii fuolahit bearrašis. Vaikko lei stuora bearaš, de son vel doaimmahii návetdoalu.
Bargu ja oahppu
Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?
– Iešheanalaš ealáhusdoalli (huksen- ja rusttet, ja meahcástanealáhus). Lean ovdal bargan mekanihkkárin, huksejeaddjin ja guollebearráigeahččin Deanus. 9 jagi vuođđoskuvlla vázzán, vuođđofága mekanihkka, sváinnasreivve huksejeaddjin.
Politihkalaš duogáš
Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leatgo leamašan sámediggeáirras?
Evttohas ii leat vástidan gažaldahkii.
Váibmoáššit
Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?
– Sámi vuođđoealáhusaide, meahccegeavaheapmái, váibmogillii, vuoigatvuođaide ja areálasisabahkkemiidda.
Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin maid Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?
– Oažžut lassi ruhtadeami Sámedikki friddjagaskaomiide ja Váibmogillii. Sámevuoigatvuođalávdegoddi 2 vuoruhuvvot, ja čuovvolit Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna. Suddjet areálasisabahkkemiid vuostá sámi geavahanguovlluin.
Čilge manne/ manne eai galggašii minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?
– Jus fitnodat ii oaččo lobi Sámedikkis dahje báikkálašolbmuin, ja báikkálaš ealáhusain, de gal ii sáhte dohkkehuvvot. Vuosttaš eaktu beassat álggahit vejolaš doaimma, lea ahte eai galgga geavahuvvot birasnuoskkideaddji kemikálat bohkamis ja roggamis.
Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?
– Áitimiin ja bákkuin ii sáhte politihkka doaibmat. Boazodoallu ferte leat seamma dásis go eará ealáhusdoaimmat rehketdoallolága ektui. Boazologuheiveheapmi galgá álo leat dohkálaš juridihkalaš, ekonomalaš ja sosiála rámmaid siskkobealde, ja lagas ovttasbarggu bokte boazodoaloealáhusain. Ferte maid dahkkot sierra guorahallan iskat leat go boazologuheiveheami mearrádusat heivehuvvon sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaide.
Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarastin dihte ahte nuorat sáhttet joatkit/ álgit ealáhusain?
– Viidásit fievrridit ja gievrudit doarjjaortnegiid ođđainvesteren Ođđaviste- viiddideapmái ja buvttadanreaidduide mat gusket biergo- ja mielkebuvttadeapmái.
Mii lea dat stuorámus hástalus guolástanealáhusas sámis? Maid sáhttá Sámediggi dahkat nu ahte dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?
– Areálagáržžideapmi gáddelinjjás, vuonain ja riddoguovlluin. Mearrediđolaš investerenortnet mii sihkkarastá guolásteddjiid ekonomiija ja bargobáikkiid mearragáttiin. Historjjálaš guolástanvuoigatvuođat fertejit dohkkehuvvot.
Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?
– Fertejit viidásit fievrriduvvot erenoamáš stipeandaortnegat studeanttaide geat váldet sámegiel oahpaheaddjeoahpu ja sii fertejit movttiiduvvot álgit oahpaheaddjevirgái.
Makkár ođđa bargosajiid lea dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?
– Sámi mátkeealáhus mas leat vásáhusat, sámi kultuvra, báikkálaš biebmovásáhusat ja árbevirolaš bivdo-, guolástan- ja bivdobohtosat lagasbirrásis.
Guhte ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?
– Ahte Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna oaččui eanetlogu Stuorradikkis. Dát lei okta dehálaš Árja-ášši, maid mii ovddideimmet ja oaččuimet čađa dan ášši Sámedikkis vel.
