Bargiidbellodat gáibida ahte suohkan riekta atnigoahtá ruđaid maid stáhtas oažžu ii ge speallat daid eahpesihkkaris prošeavttaide.
Bargiidbellodat gáibida ahte suohkan riekta atnigoahtá ruđaid maid stáhtas oažžu ii ge speallat daid eahpesihkkaris prošeavttaide.
Álbmotčoahkkimis Guovdageainnus, mannan mánnodaga, dat dajai Guovdageainnu Bargiidbellodaga sátnejođiheaddjeevttohas, Johan Vasara, ahte dál galgá suohkan heaitit speallamis olbmuid ruđaiguin. Guovdageainnu Dáloniid listtu Hans Isak Olsena son ii gal imponere. Johan Vasara čilge Ávvirii máid son oaivvilda das.
Eahpesihkkaris prošeavttat
Vasara lohká ahte dat maid son oaivvildii dainna máid dajai lei ahte suohkan galgá heaitit ruđaid coggamis eahpesihkkaris prošeavttaide, ja baicca atnit ruđaid maid stáhta Guovdageainnu álbmogii juolluda juohke jagi rámmajuolludemiid bokte dasa masa galget adnot.
– Rámmajuolludeamit galget adnot vuosttažettiin fálaldagaide ja bálvalusaide mat galget álbmogii boahtit buorrin, nu go mánáid astoáigefálaldagaide, skuvla mis lea mieskame ja doppe leat imašlaš hájat. Mun dieđán suohkan lea viggan divodit dan skuvlla, muhto mun livččen háliidan áibbas ođđa skuvlla hukset deike, ja jus geahččá daid loatnasupmiid maid suohkan lea váldán badjelasas, de mun jáhkán mii livččiimet nagodan dan dahkat, lohká son.
Suohkana ekonomiija
Vasara maid lohká ahte rámmajuolludeamit galget adnot maid nu go boarrásiidda, ja maid galgá duođalaččat gozihit suohkana ekonomiija.
– Soaitá leat nu ahte mii fertet suohkana struktuvrra rievdadit, earret eará skuvllas. Ii leat dábálaš ahte suohkaniin leat guokte rektora vuođđoskuvllas, ja dat lea juoga man mii maid fertet árvvoštallat, lohká son.
– Masa de atnet suohkanis ruđa go spellet daiguin?
– Na jus investerejit ruđaid priváhta fitnodagaide, ja mun in oaivvil dušše Náránašluotta, muhto maid lea leamašan hupmu Biedjovákki luotta divodit. Iežan bealis áiggun dadjat ahte dieid jurdagiid in doarjjo mun in ge joatkkáše nie jođihit suohkana, čilge son.
Moaitá bellodatustibiid
Guovdageainnu Dáloniid listtu sátnejođiheaddjeevttohus, Hans Isak Olsen, imaštallá go Vasara ovddida iežas politihka dego livččii opposišuvnnas. Olsen lohká ahte jus Vasara ii leat fuomášan dan ieš, de lea son mielde eanetlogu bealde suohkanstivrras.
– Lea okta diŋga gal jus moaitá eará bellodagaid politihkkáriid, muhto go vel iežas bellodatustibiid ge moaitá, dat lea mu mielas imaš. Juste Bargiidbellodat lea mielas leamašan Biedjovákki plánaprográmmii ja leat maid miehtan dasa jienasteami bokte, muittuha Olsen.
Dearvvašvuođa
Olsen lohká máŋgga áššis Vasara njuolggut čájehan eahpeluohttámuša iežas bellodatustibiidda geat dál leat suohkanstivrras, ja dat lea su mielas hui erenoamáš.
– Son dajai ahte suohkan ii vuorut boarrásiid ja buhcciid, muhto dat han leat su bellodatustibiin váldoáššit leamaš olles suohkanstivraáigodaga. Mun in dieđe gosa lea vuolgán dainna moaitiimiin, lohká Olsen ja lasiha vel:
– Ferten maid čilget Vasarai ahte jus lea leamašan sáhka Biedjovákki luotta divodit, de dat ii leat Arctic Goldii luodda, muhto vai bargosajiid galggašii oažžut. Dan in gohčot mun stoahkame ruđaiguin.
(Ášši lea almmuhuvvon báberaviissas 22.08.15)
