Soai leaba ovdal nagodan máilmmiolahusa vuodjit Guovdageainnus Osloi nu unnán bensiinnain go sáhttá. Dál lea seamma mihttu, muhto Davvikáhpas Lindesnesii, dieselbiillain.
Soai leaba ovdal nagodan máilmmiolahusa vuodjit Guovdageainnus Osloi nu unnán bensiinnain go sáhttá. Dál lea seamma mihttu, muhto Davvikáhpas Lindesnesii, dieselbiillain.
Soai leaba Henrik Borchgrevink ja Knut Wilthil. Bargaba goappašagat Oslos Avinoras. Sudnos lea dáhpin šaddan juohke geasi geahččalit biillain vánddardit nu hálbái go sáhttá. Dál lea sudno mihttu beassat Davvikáhpas ja gitta Lindesnesii ovttain táŋkkain dieseliin.
– Bohccuid ean vuordde deaivat
Knut lohká ahte jus galgá nagodit hálbái vuodjit biillain, de lea dehálaš ahte ovdagihtii pláne movt vuodjá.
– Buoremus lea doallat leahtu gaskal 60 ja 65 kilomehtera diimmus, dalle geavaha biila unnimus boaldámuša, ja ii dárbbahit galgga goazastit obanassii ge. Oaččot lohkat moai ean vuordde bohccuid dahje eará njoazaniid deaivat luotta alde, lohká son ja boagusta.
Soai jáhkkiiba iežaska joavdat Osloi sotnabeaivvi ovdalgaskabeaivvi.
Vuola geasuhii
Maŋemus go soai geahččaleigga nu hálbái go sáhttá beassat biillain, lei guokte jagi áigi. 2013:s vujiiga Guovdageainnus Osloi nu eaba deavdán táŋkka. Dat lei bensinbiila.
Lea máilmmiolahus vuodjit 1619 kilomehtera 53,67 lihtariin. Dat mearkkašii ahte biila anii 0,3314 lihttara miilii. Go leigga deavdiime dalle táŋkka Essos Guovdageainnus, de bođiiga sáhkalaga ovttain dievdduin. Dievdu ii jáhkkán soai nagodeaba dan, nu ahte sii vehtte ovtta vuolaláhki. Soai nagodeigga dan olahusa ja ikte leigga navddašeame vuollaga hoteallas Guovdageainnus.
Eará olahusat
Sudnos leat golbma eará olahusa gos leaba sullásaš mátkkis vánddardan. 2010:s vujiiga Oslos Girkonjárgii ovttain táŋkkain, 2011:s Murmánskkas Ruoššas, Osloi ja Uddevallai Ruŧŧii fas. 2012:s vujiiga fas Helssegis Osloi ovttain táŋkkain, ja dat lea Eurohpá olahus. 2533 kilomehtera ovttain táŋkkain. Dasa lassin go 2013s vujiiga bensinbiillain ovttain táŋkkain Guovdageainnus Osloi.
Rávvagat
Knut rávve olbmuid movt sáhttá hálbái nagodit vuodjit.
– Lávejit máŋggas vulos-luohkáid váldit giirras eret ja čierastit luohká vulos. Dainna ii seastte nu olu, go dalle šaddá mutuvra iežas veagas mannat. Movt seastá lea diktit giira alde ja nu diktit čierastit, go dalle ii mana mutuvra iežas veagas muhto juvllat jorahit. Die lea goit okta vuohki seastit, dadjá son ovdal go vuoddjába lulás, odne bearjadaga diibmu 12.30.
