Ohcejohkalaččat leat álggahan ruhtačoaggima doarjun dihte sorbmejuvvon 17-jahkásašrohki váhnemiid, vai suitiba guoddalit duomu.
Ohcejohkalaččat leat álggahan ruhtačoaggima doarjun dihte sorbmejuvvon 17-jahkásašrohki váhnemiid, vai suitiba guoddalit duomu.
31-jahkásaš guhte sorbmii 17-jahkásaš logahatoahppi Ohcejogas mannan čavčča, dubmehalai gaskavahku sorbmemis (su tappo, no drap) 12 jagi fáŋgaldupmui.
Duopmu lei áššáskuhtti sávaldaga mielde, muhto váhnenguovttos leigga gáibidan duomu olmmošgoddimis (su murha, no mord), ii sorbmemis.
Váhnenguovttos sáhttiba ain guoddalit ášši hoavvariektái
Oapmahaččaid ášševuoddji Jussi Lauerma logai YLE Sápmái gaskavahku ahte dát lea hui problemáhtalaš gažaldat. Dál lea oapmahaččaide ekonomalaš riska guoddalit ášši hoavvariektái. Jos hoavvariekti bissu seamma linjas go gearretriekti, de das lea riska, ahte sorbmejuvvon nuora vánhemat mákset vel 31-jahkásačča diggegoluid, Lauerma dadjá.
– Mii fertet suokkardallat guoddaleami hui dárkilit. Eai buohkain dán servodagas leat várit gearregastit, Lauerma dajai.
Ohcejohkalaččat ovttas
Dan dihte leat ohcejohkalaččat čohkken ruđa mainna dáhkidit váhnenguoktá diggegoluid.
Moatti beaivvis leat duomus behtton ovttaskas olbmot, ohcejohkalaš fitnodagat ja searvvit čoaggán ruhtadáhkádusaid 10000 euro ovddas vejolaš diggegoluid várás.
Sii geat leat searvan dása, atnet issoras fuolastahttin, ahte váhnemat leat gártan dán dillái. Sin mielas vejolaš guoddaleamis galget váhnemat beassat vihkkedallat eará beliid – eai ruđa.
Servodat háliida giddet dainna fuomášumi gillájeaddji sajádahkii gearregastimis ja maiddái skuvllaid dorvvolašvuhtii, čállet ruhtačoaggit preassadieđáhusasteaset.
Máná geatnegasvuohta
Suomas mánáin lea oahppogeatnegasvuohta. Vuođđoskuvlla Suomas vázzet badjel 500 000 máná ja logahagaid/joatkkaskuvllaid badjel 100 000 nuora. Sihke vuođđooahpahuslagas (29§) ja logahatlagas (21§) daddjo, ahte oahpahussii oassálastis lea vuoigatvuohta dorvvolaš oahppanbirrasii.
Suomas leat dáhpáhuvvan maid ovdal skuvlasorbmemat, muhto servodaga dieđuid mielde dat eai leat ovdal dán gieđahallojuvvon dikkis. Ohcejoga skuvllasorbmen lea vuosttas geardi, go oahppi sorbmen oahppodiimmu áigge gieđahallo dikkis.
Dás meroštallojuvvo dat, man nanus lea diggegieđahallamis vuođđoskuvlalágas ja logahatlagas máinnašuvvon máná riekti dorvvolaš oahppanbirrasii, oaivvildit ruhtačoaggit.
– Menddo álkes gillájeaddji
Turistafitnodatdoalli Raimo Hekkanen Njuorggámis buohtastahttá dálá duomu eará duomuin.
– Jus mat ovdamearkkadihte Ville čugge Kalle jámas ovttain čuggemin resturánggas festema maŋŋá, de fitne das 10,5 jagi duomu sorbmemis, go ii lean ovdal rihkkon lága. Dál dáhperihkolaš gottii plánas mielde, provokašuvnna haga, sealggeduohkin máná, guhte lei oahppodiimmus ja oažžu duopmun 12 jagi sorbmemis. Ii čága mu riekteáddejupmái, lohká Hekkanen.
– Dákkár heaggarihkkus mii dáhpáhuvvá skuvlla oahppodiimmus galggašii automáhtalaččat dubmejuvvot olmmošgoddimin. Mánná oahppodiimmus lea menddo álkes gillájeaddji. Go virgeolbmo dorvvolašvuohta dorvvastuvvo lagas oalle garrasit, de manin ii dorvvastuvvo máná ja skuvllalačča sajádat oahppodiimmu áigges? Dan dihte livččii servodatlaččat dehálaš ahte bajit riektedásitge ášši vihkkedalašedje, oaivvilda Hekkanen.
Ovdaskuvllaoahpaheaddji Aura Mari Pieski čilge ges ná manne son lea searvan riektegoluid dáhkideapmái.
– Mii buohkat leat geatnegahtton bidjat mánáideamet skuvlii. Nu sáddiiga maid 17-jahkásačča váhnemat su skuvllii 24.10.2014 dainna jáhkuin, ahte skuvlla lea dorvvolaš báiki. Seamma jáhkuin sádden mun iežan mánáid skuvlii.
