Finnmárkulaččat ožžot sullii 489 miljovnna ruvnno ruovttoluotta vearus.
Finnmárkulaččat ožžot sullii 489 miljovnna ruvnno ruovttoluotta vearus.
Finnmárkkus besset 41 000 olbmo illudit go ožžot vearroruđaid ruovttoluotta odne, dahje lagamus beivviid. Gaskamearálaččat oažžu juohkehaš 11 600 ruvnno máksot iežas kontoi. Sii, geat leat máksán beare unnán vearu, šaddet máksit gaskamearálaččat 10 100 ruvnno.
Ožžot eanemus ja eanemus vealgugasat
Hámmárfeastalaččat ožžot eanemus ruđa ruovttoluotta vearus; gaskamearálaččat 14 000 ruvnno.
Deatnulaččain lea eanemus vearru gaskamearálaččat maid fertejit máksit stádii dál; 14 300 ruvnno.
Eatnasat ožžot otná rájes
– Eanaš bálkáoažžut ja penšunisttat, geat leat elektrovnnalaččat sádden iešdieđáhusa dahje geat eai leat rievdadan ja sádden iešdieđáhusa, leat mielde vearrojuohkimis dahje máksimis, muitala Skatt Nord ossodatjođiheaddji Helge Aune.
Sii geat leat sádden vearrodiehtobáhpiriid ožžot vearrodieđuid borgemánu 3. beaivvi rájes.
Jus oažžu ruđaid ruovttoluotta máksot, de ožžot eatnasat ruđaid odne juo. Ruhta sáhttá maid ádjánit guokte vahkku ovdal go olle kontoi.
Jus šattat máksit
Jus šattat máksit vearu mii lea vuollel 1000 ruvnno, de ferte máksot ovdal borgemánu 20. beaivvi. Jus šattat máksit badjel 1000 ruvnno, de juhkkojuvvo máksin guovtti oassái.
Jus lea boasttuvuohta vearrodieđáhusas, de sáhttá váidalit guđa vahkkui otná beaivvi rájes. Sáhtát sáddet váidaga elektrovnnalaččat skatteetaten.no siiddus.
Geahča suohkana loguid
Jus áiggut geahččat iežat suohkana vearrologuid, de gávdno neahttasiidu gos dan oaidná. Doppe oainnát man ollu vearu ožžot suohkana ássit máksot ruovttoluotta, dahje man ollu šaddet máksit fas stádakássii, ja beasat buohtastahttit iežat suohkana ránnjásuohkaniin, dahje geahččat movt logut leat olles Norggas. Dás oainnát suohkaniid loguid.
