-Almmuhus-
-Almmuhus-
SMÁVVAOĐĐASATOđđa bargo­reaidu ráhka­duvvon sámi kultur- ja historjá­oahpahussii

Ođđa bargo­reaidu ráhka­duvvon sámi kultur- ja historjá­oahpahussii

-

-

Ođđa bargoreaiddus leat čállosat maid sámi oahpaheaddjit, oahpaheaddjestudeanttat ja dutkit leat čállán, ja mat sáhttet adnot go galgá oahppat dahje plánet oahpahusa sámi kultuvrra ja historjjá birra.

Universitetet i Sørøst-Norge (USN), Nuortalulli-Norgga universitehta, lea ráhkadan bargoreaiddu mii galgá veahkehit oahpaheddjiid ja oahpaheaddjestudeanttaid muitit geavahit sámi perspektiivva oahpahusas.

Sihke oahppoplána ja rámmaplána mielde leat Norgga skuvllat ja oahpaheaddjeoahpahusat geatnegahtton systemáhtalaččat fátmmastit sámi perspektiivva ja álgoálbmotperspektiivva oahpahusas, beroškeahttá gos Norggas leat dahje makkár gullevašvuohta sis lea sámi kultuvrii.

– Lea unnán dutkan mii čájeha movt sámi kultuvra ja historjá ovdanbuktojuvvo Norgga klássalanjain, muhto mu vásáhus lea ahte dat dađi bahábut muitaluvvo hui álkit ja stereotyhpalaččat, dadjá servodatfágadidaktihka vuosttašamanueansa Kristin Gregers Eriksen.

Eriksen oaivvilda ahte sis geain lea unnán gullevašvuohta sámi kultuvrii fertejit bargat dainna ahte gávdnat iežas vugiid movt ovdanbuktit dan oasi oahpahusas.

Vuosttaš reflekšuvdnabargoreaidu mii lea ráhkaduvvon

Ovttas Fakultet for humaniora, idretts- og utdanningsvitenskap (HIU) UNS mielbargiiguin lea Eriksen dál ráhkadan reflekšuvdnabargoreaiddu sámi perspektiivva integrerenbarggu birra oahpaheaddjeoahpahusas.

Dat lea vuosttaš reflekšuvdnareaidu mii veahkeha movt oahppat sámi vuoigatvuođaid ja historjjá birra. Bargoreaiddus leat reflekšuvdnahárjehusat, evttohusat movt plánet oahpahusa ja smávva čállosat ja ovdamearkkat sámi studeanttain ja dutkiin. Ulbmil lea geavahit bargoreaiddu veahkkeneavvun ságastallamiin ja smiehttanbargguin.

Leat Máhttodepartemeantta ja Oahppodirektoráhtta mat leat ruhtadan barggu ráhkadit dakkár veahkkereaiddu, Dembra fitnodaga ovddas. Dembra lea 2012 rájes bargan ovddidit máhtu ja bargovugiid mat sáhttet adnot oahpahusas eastadan dihte minoritehtaid duolbmama skuvllas.

Reflekšuvdnabargoreaidu lea jurddašuvvon adnot gelbbolašvuođaloktenprošeavttain, ovdamearkka dihte dutkanjoavkkuin dahje joavkobargguid oktavuođas oahpaheaddjeoahpahusas. Reaidu sáhttá maid adnot gelbbolašvuođaloktemii skuvllas, oahpaheddjiid ja studeanttaid gaskka oahpaheaddjeoahpahusas.

– Praktihkalaččat galgá olles reaidu sáhttit adnot obbalaččat ja guhkit áigge. Lea maid vejolaš dan reaiddu atnit oanehis ja intensiiva bargguid oktavuođas, dadjá Eriksen preassadieđáhusas.

-Almmuhus-