Per Guttorm Kuhmunen lea hui duhtavaš dainna go stáhtabušeahtas lea juolluduvvon áidumii ruhta.
Sáltoduoddara boazoorohaga guohtuneatnamiid čađa manná ruovdemáđidja. Dál lea ráđđehus juolludan 30 miljovnna ruvnno stáhtabušeahtas áidumii mii galgá eastadit bohccuid vuojáhallamis.
Skábman vuojáhallet eanemus bohccot
Áidi, mii dál galgá ceggejuvvot ráđđehusa ruhtajuolludemiin, manná Sáltoduoddara boazoorohaga čakča- ja dálveeatnamiid čađa. Sáltoduoddara orohaga jođiheaddji Per Guttorm Kuhmunen muitala ahte dakko lea eallu skábman, ja leage dalle go bohccot vuojáhallet eanemus.
– Guovtti jagi áigi massiimet badjel 80 heakka juste dakko go vuojáhalle togii, muitala Kuhmunen.
Dál lea doaivva ahte áidun lea stuora veahkkin ja geahpidit eallobarggu.
– Mis vuojáhallet ollu bohccot skábmamánus ja juovlamánus go leat ealu čohkkeme ja galgat johttát Sáltoduoddarii. Ođđa áiddit šaddet stuora veahkkin midjiide. Dál sáhttit luoitit ealu eat ge dárbbaš ballat ahte dat vuojáhallet, dadjá Per Guttorm.
Lei gullan sága juolludeami birra
Per Guttorm lohká ahte lea stuora illu go lea juolluduvvon ruhta sin orohateatnamiid áidumii.
– Mun ledjen gal gullan ovdagihtii ahte mii várra oažžut ruđa áidumii, ja lei stuora illu go šattai nu, dadjá son.
Gaskavahku galgá orohagas čoahkkin gos ruhtajuolludeapmi ja áidun galgá ságastallojuvvot. Ii leat vel diehtu goas áidunbargu álgá go galgá sierra fitnodat biddjot dan bargui, muhto orohat sávvá ahte bargu biddjo johtui jođánit.
Áidon eará orohagain
Jagi 2018 Bane NOR SF álggahii boazoáiddiid huksemiid Nordlándda ruovdemáđijas eastadan dihte daid ollu boazovuddjomiid dan ruovdemáđijas. Oktiibuot galget áiddit huksejuvvot máđija goabbat beale lagabui 28 km Nordlándda ruovdemáđijas áigodaga 2018-2019 mielde.
Jagi 2018 geavahuvvui 16,9 miljovnna ruvnnu vuovddi ja spáittu njáskamii ja vuosttas gaskii áidumis, namalassii Skog ja Kvalfors šalddi gaskka (7,6 km). Jagi 2019 áigot bidjat ođđa áiddiid Kvalfors ja Bjoråsen tunnealla (18 km) gaskii. Goappašat gaskkat leat Jillen-Njaarke orohagas. Dán jagi galgá maid áidi biddjot Voengehl-Njaarke orohaga eatnamiidda Sefrielv ja Sefrivatn tunnealla (2,5 km) gaskii mii lea dálá áiddi guhkideapmi ja mii gártá máksit sullii 36 miljovnna ruvnnu.
Stáhtabušeahtas čállo ahte iskkadeamit čájehit ahte bissovaš áiddit dain guovlluin gos ruovdemáđidja rasttilda guohtunguovlluid dahje dain gaskkain main bohccot dávjá vuddjojit, orru leamen buoremus doaibmabidju go áigumuš lea geahpidit bohccuid vuojáhallamis. Lihkostuvvama eaktu lea ahte áiddit leat doarvái guhkit, riekta hábmejuvvon ja biddjojuvvon rievttes sadjái, ja vel ahte lassin ráhkaduvvojit doarvái rasttildanšalddit dahje ruovdemáđija vuloš luottat. Seammás lea dehálaš ahte áiddiin lea buorre kvalitehta ja ahte dat leat doarvái alladat, vai dat girdet ollu muohttaga ja biekkaid dálvet.
Dakkár áidumat, mat galget geahpidit bohccuid vuojáhallamiid logu, vuoruhuvvojit ruovdemáđija gaskkain main vuddjonvárra lea stuoris ja main áiddiid lea vejolaš cegget lunddolaš rasttildansajiid gaskii. Áiddit leat earenoamáš beaktilis doaibmabijut. Vásáhusat leat ahte bohccuid vuojáhallamat nohket measta áibbas dain gaskkain main leat áiddit ceggejuvvon, soames spiehkastagaiguin go eallit leat beassan áiddi siskkobeallai.
