Odd Inge Sandberg – Árjja vuosttaševttohas Gáiseguovllus

Válgabiire: Gáisi

Bellodat: Árja

Namma: Odd Inge Sandberg

Ahki: 46

Siviiladilli: Ovttasássi

Eatnigiella/giella: – Ipmirdan veahá sámegiela, muhto human dárogiela.

Beroštumit:

Makkár astoáigedoaimmat leat dus?

– Mun lean valáštalli ja hárjehalan olu givrodaga ja oalle olu sávrodaga. Mun liikon oaggut mearas fatnasis ja stákkuin jogain ja jávrriin, obbalaččat liikon vánddardit luonddus. Mun áinnas pussen diŋggaid dahje ođasmahttán diŋggaid.

Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?

– Lean vásihan olu stuora diŋggaid eallimis, stuorámus gal lea ahte lean ožžon guokte máná. Dasa lassin lean bajásšaddan bearrašis geat beroštit ja olbmáiguin ja oahppásiiguin. Muđui mu mielas lea juohke beaivi jo stuora vásáhus álgoálggus ja mii fertet eallit dás.

Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?

– Áinnas geahčan de geahppa guoimmuheami TV:s ovdamearkka dihte «Bilfikserne». Muđui lea hárjehallan ja olgodaddan buorre vuoiŋŋasteapmi.

Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?

– Mus ii leat oktage earenoamáš ovdagovva, muhto bohtet ain buorit ovdagovat duos dás. Sáhttá leat ahte mu eadni ja áhčči doarjuba iežaska mánáid, áhkkubiid ja áddjubiid dahje máttaráhkkubiid ja máttaráddjubiid, sáhttá leat okta oahppi gean oahpaheaddji mun lean go son olaha iežas mihttuid buori vugiin, sáhttá leat muhttin gii lea áŋgiruššan, leamaš olu vuostebiekkát muhto ii leat vuollánan.

Bargu ja oahppu

Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?

– Oahpaheaddji lášmmohallamis, servodatfágas ja media- ja gulahallanfágas Ishavsbyen joatkkaskuvllas. Lean adjunkta mas liigeoahppu ja lean gárven vuosttaš jagi valáštallandieđaga mastergrádas. Galggan geargat masteriin 2018 giđa. Lean bargan oahpaheaddjin Guovdageainnus ja Tromssas. Lean leamaš joavko- ja HMS jođiheaddji skuvlabáikkis. Mus leat maid vásáhusat eará bargodilálašvuođain.

Politihkalaš duogáš

Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leatgo leamašan sámediggeáirras?

– In leat ovdal leamaš mielde politihkas.

Váibmoáššit

Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?

– Mun áiggun bidjat fuomášumi sámegieloahpahussii. Leat olu hástalusat čadnon dasa, earenoamážit olggobealde sámegiela hálddašanguovllu. Ovdamearkka dihte Tromssas vásihit oahppit ahte sámegieloahpahusa heiveheapmi lea váilevaš ja leat váttis oažžut dievaslaš buori oahpahusa. Lea maiddái mihttun bargat ožžodit eambbo oahpaheddjiid geain lea sámegiel gelbbolašvuohta. Viidáseappot leat dehálaš ovddidit álgo- ja easkaálgiidoahpahusa sihke skuvllain ja giellaguovddážiin. Sámegieloahpahusa oktavuođas áiggun maid doarjut sámegiel oahpponeavvobuvttadeami.

– Tromssas ii leat vel sierra Sámi viessu, ja dan áiggun geahččalit njulget. Dat berre leat vuođđu ásahit sámi viesu jus  sámi beroštumiid ovddasteaddjit ja Tromssa suohkan ovttasbarget.  Oaivvildan ahte dat sáhttá duohtandahkkot jus searvat prosessii man sámi álbmot vuolggaha johtui.

Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin maid Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?

– Giella ja oahpahus, oahpponeavvubuvttadeapmi, resurssahálddašeapmi ja ovdánahttin sámi árbevirolaš eallinvuogis. Sámediggi ferte boahtit oidnosii ja šaddat áigeguovdilin, oažžut sámi jienasteddjiid/álbmoga beroštit.

Čilge manne/ manne eai galggašii minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?

– Mun lean vuostá ásahit ruvkedoaimma mii čuohcá eará ealáhusaide. Mun dáhtun maid ahte ruvkedoaimmaide biddjojit olu garrasit birasgáhttennjuolggadusat. Ii galgga leat nu ahte stuora hivvodagaid mirko ja várálaš ruvkebázahusaid  gurrejit báikkiide gos olbmot vižžet borramuša. Ovdamearkan dasa lea plána gurret ruvkebázahusaid Riehpovutnii, maid mun oaivvildan lea vahágiin elliide ja guliide vuonas, jogas ja mearragáddeguovlluide doppe. Mu oaivil mielde dát maid čuozašii garrasit lunddolaš luossanállái mii eallá Riehpojogas. Dál leat garra njuolggadusat biddjot báikkiolbmuid luondduvánddardeapmái ja luondduávkkástallamii, ja lea stuora kontrásta daidda billistemiide maid ruvkedoaibma buvttašii ja maid eiseválddit dohkkehit.

Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?

– Boazodoallopolitihkas lea eanaš leamaš sáhka geahpedit boazologu. Das leat váikkuhusat maid ii oktage lean vuordán, earret eará ahte nuorra boazodoallit eai birge go lea beare vuollegis boazolohku. Dát čájeha ahte politihkka lea leamaš boastut. Fápmojohtasiid ja ruvkkiid stuorra huksemat leat maid stuora áittan ja sisabahkken guovlluide maid boazodoallu jo atná, dat sáhttá maid čájehit ahte dárbbut eai vuhtiiváldo doarvái bures.

Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarastin dihte ahte nuorat sáhttet joatkit/ álgit ealáhusain?

– Berre doarjut doaimmaid mat ovddidit árktalaš eanandoalu sámi guovlluin. Dákko bokte oahpuid ja álggahandoarjjaortnegiid.

Mii lea dat stuorámus hástalus guolástanealáhusas Sámis? Maid sáhttá sámediggi dahkat vai dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?

– Sámi guolásteamis leat stuora hástalusat go ollu stuora investorat ostet guolástanvuoigatvuođaid ja garvet buktit guliid rusttegiidda mat leat gáttis, mii fas dagaha ahte šaddá unnán árvoháhkan gáttis. Riddo- ja vuotnaguovlluid smávva fatnasaččaide lea deaddun go stuorrát álggahuvvojit guollebiebmanrusttegat guollebivdofealttaide. Dat leat juo ásahuvvon báikkálaš mearraguollenáliid gođđosajiide ja billistit areálaid mearas. Lassin dasa leat hukseme mearkkašahtti turistaguolásteami, mii lea unnán regulerejuvvon.

Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?

– Eatnigiella/vuosttašgiellaoahpahus ferte leat guovddážis áŋgiruššamis. Oahpponeavvobuvttadeami ja dan ruhtageavaheami ferte effektiviseret.  Berre maid leat eambbo ovttasbargu sámegieloahpaheddjiiguin. Berre áŋgiruššat oččodit eambbo sámegieloahpaheddjiid. Sámi oahpaheaddjevirggit fertejit maid dahkkot eambbo geasuheaddjin, earenoamážit dat virggit mat leat olggobealde sámi guovddášguovlluid. Digitála lávddiid ferte ain ovdánahttit, ja soaitá fertet eambbo áŋgiruššat dása. Dasa lassin lea dehálaš ráhkadit buriid arenaid gos sámegiella sáhttá lieđđut álggahandásis.

Makkár ođđa bargosajiid lea dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?

– Bargosajit mat vuhtiiváldet luonddu ja birrasa ja mat leat ceavzilat. Lea dehálaš oaidnit ođđa vejolašvuođaid das mii lea juo ceavzán. Ovdamearkka dihte sáhttá mearkkašit ahte turistaealáhus sáhttá kombinerejuvvot árbevirolaš ealáhusain. Sáhttet maid leat ođđa fitnodagat mat čuožžilit go teknologiija ovdána. Fertejit maid eanet bargosajit guolástanindustriijas riddolagas guovlluin.

Guhte ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?

– Áššit mat munnje leat čuohcan eanemusat leat giellaoahpahus ja áššit maid oahppit olggobealde sámi guovddášguovlluid, sáhttet vásihit skuvllas. Dat čuhcet go mun oaivvildan ahte sii vealahuvvojit go eai oaččo doarvái buori oahpahusa mas lea oahpaheaddji báikkis skuvllas.