Oappáš guovttos geat leaba eret Lulli-Sámis, leaba goappašagat bargamin fágareivviin duojis dán vahkus. Muhto ii juste seamma duojis, go nubbi lea válljen “Čoarvi ja dákti” ja nubbi ges “Gámas ja náhkki”. Ávvir lea humadan nuppi dain oappáin, Sanne-Marja Utsi (27), gii lea bargamin fágareivviin “Gámas ja náhkki” fágas.
Oappáš guovttos geat leaba eret Lulli-Sámis, leaba goappašagat bargamin fágareivviin duojis dán vahkus. Muhto ii juste seamma duojis, go nubbi lea válljen “Čoarvi ja dákti” ja nubbi ges “Gámas ja náhkki”. Ávvir lea humadan nuppi dain oappáin, Sanne-Marja Utsi (27), gii lea bargamin fágareivviin “Gámas ja náhkki” fágas.
Oappáš guovttos geat dál leaba fágareivve váldime duojis, Sanne-Marja Utsi ja Ellen Katrine Utsi, leaba unnivuođa rájes juo duddjon ja maiddái dujiid oaidnán go sudno váhnemat ja bearaš leat áŋgiris duojárat.
Unnivuođa rájes juo
Sanne-Marja Utsi lohká iežas mánnávuođa rájes duddjon, go sus leat viššalis duojárat bearrašis ja goappaš váhnemat goarruba. Lohká hui lunddolažžan háliidit goarrut go su bearrašis leat duojárat.
Govven: Catarina Utsi
– Duodji lea leamašan stuora oassi mu eallimis dan rájes go riegádin, ja danne lean ge álgán duojis beroštit, muitala Utsi.
Dán vahkus fágareivviin bargamin
Oappáš guovttos leaba dán vahkus fágareivviin bargamin, ja Sanne-Marja muitala ahte lea sihke čálalaš ja njálmmálaš geahččaleapmi, muhto diehttelas eanemus praktihkalaš barggut. Sanne-Marja galgá goarrut veaskku, ja su oabbá ges ráhkadit nállogoađi.
Ii lohkat girjjis, muhto beassat ieš geahččalit gieđaiguin
Go duddjot, de diehttelas ferte beroštupmi dasa ja maiddái veaháš máhttu. Utsi lohká alddis stuora beroštumi dasa, ja lea ge dan dihte válljen fágareivve váldit duojis.
– Mus lea stuora beroštupmi duodjái, ja go lea maid tradišuvnnalaš máhttu. Duodji ii leat juoga maid sáhttá skuvllas lohkat ja oahppat dan vuođul, muhto ferte beassat bargat gieđaiguin ja maiddái geahččalit hutkáivuođa, muitala son.
Duodji lea hirbmat ealas
Utsi lohká hui dehálažžan ahte oahppá tradišuvdna dujiid, mat gullet iežas bearrašii ja ruovttubáikái, makkár ivnnit gullet sidjiide ja diekkáriid.
– Lea ollu maid ferte oahppat, diehtit ja máhttit, ja lea nu ollu maid ferte čuovvut mielde go duddjo. Movt ovdamearkka dihtii duodji ovdána, mii lei dábálaš ovdal ja mii lea dábálaš dálá áiggis. Go duodji han lea hui ealas, čilge Utsi.
Váhnemiid luhtte oahpahallin
Sanne-Marja ja su oabbá Ellen Kristine, leaba guokte jagi bargan oahpahallin duojis, iežaska váhnemiid duodjefitnodagas, Nils Johan Kappfjell ja Catarina Utsi. Sudno eadni lea leamašan váldo bagadeaddji. Doppe lea ge nubbi válljen duddjot “Gámas ja náhkki” ja nubbi fas “Čoarvi ja Dákti”.
– Mus lea maid leamašan vejolašvuohta earáid luhtte duddjot, ja álot gávdnojit eará duojárat geat čájehit iežaset dujiid, vai oažžu veaháš máhttu, oahpponeavvu ja maiddái historjjáid dujiid birra. Measta álot lea historjá dujiid duohken.
Hárjehallan bures
Utsi lohká iežas guokte jagi bargan dáinna, ii ge loga iežas sáhttit buorebut šat ráhkkanit. Son lea ollu oahppan dan guovtti jagis, ja lohká šaddat miellagiddevažžan gullat maid oahpaheaddjit lohket su barggu birra, go de lea geargan loahppa vahkus.
– De beasan ge gullat man ollu lean oahppan dán guovtti jagis.
Giitevaš ja rámis
Sanne-Marja lea hui giitevaš ja rámis go lea beassan eatni guovllu, Gárasavvon dujiid oahppat ja áhči guovllu dujiid mii lea lullisámi guovlu, ja lohká iežas beassan oalle viidát oahppat dujiid.
Sávvan lulli-sámegilli
Ávvir humadii maid sudno etniin, Catarina Utsin, gii maiddái lea leamašan sudno bagadalli. Ja muitala ahte oappáš guovttos leigga háliidan geahččaleami Lulli-sámegillii, muhto eaba ožžon dán sávaldaga. Guovdageainnus ja Várjjagis bohtet sensorat. Muhto son lea liikká hui movttet go dál leaba čađaheamen geahččaleami.
