Min oarjemáilmmi čalmmiid mielde orrot sii ollásit eiseválddiid čorpma siste. Vaikke dovdet iežaset dušše riikka hearvan, de lea sis mokta, čehppodat, áŋgirvuohta ja várrogas jáhkku boahttevuhtii. VIDEO VUOLIMUSAS: TUNDRA LUOVOSEALU LUHTTE.
Min oarjemáilmmi čalmmiid mielde orrot sii ollásit eiseválddiid čorpma siste. Vaikke dovdet iežaset dušše riikka hearvan, de lea sis mokta, čehppodat, áŋgirvuohta ja várrogas jáhkku boahttevuhtii. VIDEO VUOLIMUSAS: TUNDRA LUOVOSEALU LUHTTE.
Juo, lean vásihan olu dramatihka, muhto olmmoš han goitge ceavzá,
lohká sámi nisu, Elena Tolstenko dan logi journalistii geat leat čoahkkanan su stohpui gullat su muitaleame eallimiiddis birra, ja mo Ruošša bealde sápmelaččaid árgabeaivi lea dálá Ruoššas.
Son lea jođán deattuhit vel ahte ii sin eallin ge leat dušše surgat, leat dan dihte olu buorit áššit maid mat hervejit sin eallimiid.
Oktii dolin ledje Elena ja su máttut, sápmelaččat eanetlogus Guoládatnjárggas. Ruošša koloniseren álggii juo 1100-logus, ja dađistaga bohte eanet ja eanet ruoššalaččat dohko. 1930-logus ledje juo sápmelaččat unnitlogus doppe, dušše 7,5 proseantta álbmogis ja 1990s dušše 0,3 proseanta álbmogis (Ravna 2001)
Dan birrasii 1000 sápmelaččas geat dál ain leat Guoládagas leat áibbas eará eallineavttut go sin «oappáin ja vieljain» Oarjjabealde riikan.
Dábálaš olbmot dihtet unnán ruoššabeale sápmelaččaid duohta dili birra, ja olu «myhtat» sin birra ellet ain bárisin:
– Mu mielas dihtet davviriikkaid sápmelaččat unnán Ruoššabeale sápmelaččaid birra. Sii eai dovdda sin historjjá earenoamášvuođaid ja earenoamáš unnán sin politihkalaš organiserema birra. Dat dagaha ahte debáhtta oarjjabealde riikkain dávjá vuhtto boasttuipmárdus, lohká Mikkel Berg-Nordlie, NIBR dutki gii lea dutkan earret eará unnitálbmotpolitihka ja stáda ja siviilaservodaga oktavuođaid, Ruoššas ja davviriikkain.
– Oarjjabealde riikkain maid olbmot dávjá doivot Ruoššabeale sápmelaččain olu heajut materiála dilli go sis duohtavuođas lea. Eahpitkeahttá lea Ruošša-sámi kultuvra áitojuvvon, muhto orro davviriikkaid olbmuid dat oaidnu ahte ruoššabeale sámit leat olu geafibut go muđui ruoššalaččat, čilge Mikkel Berg-Nordlie.
Dan dihte leat ge logi journalista vuolgán Ruššii, oahppat, oaidnit ja ipmirdit ránnjáriikkaolbmuid dili buorebut.
Mediabargit serve Barents Press mediakursii «Dušše sápmelaš» mii lea oassi Barents Press kursaráiddus man mihttun lea oahpahit Norgga bealde mediaide eambbo Ruošša bealde dili birra.
Elena ja su oabbá Lidia leat vuosttažat geaiguin Norgga ja Sámi journalisttat, geat leat Barents Press mielde kursamátkkis Ruoššas, deaivvadit. Bussemátkkis Murmánskkas Loparskajai gos Svetlana orru ásodagas ovttain iežas guvttiin oappáin, leat gullan oasážiid Ruoššabeale sápmelaččaid dili ja vásáhusaid birra. Lea áibbas eará čohkkádit sámegilážis, su stobus ja geahččat su čalmmiide go muitala.
Elena muitala maid bearaš lea vásihan, mo eiseválddit leat meannudan boazodoalu, goarideaddji boazosuoládemiid birra, badjelgeahččalasvuođa birra maid vásihit ja vuolláneami maid dovdet, vuogádat man siskkobealde galget doaimmahit árbevirolaš boazodoalu, lea nu váttis ja moalkái. Son muitala dološ ja dálá fearániid. Guokte jagi dassái bohte Ruoššanuorat biillain vuoji go sii ledje čohkken vuojániid luoddagurrii. Nuorat báhčališgohte bohccuid ja okta boazu mii manai bažašin ruohtai biilla njeaiga.
– Sii álge sivahallat min, go min boazu lei rokčen sin biilla. Go vikkaimet lohkat ahte sii han leat báhčán min bohccuid, de vástidedje dušše: «- Hallo, it don leat Suomas, muhto Ruoššas»
– Ruošša bealde ii gávdno láhka mii suodjala boazodoalu, mis eai leat makkárge rievttit eatnamiidda, gos álo leat guođohan. Min guohtuneatnamiid váldet bihtážiid mielde turistafitnodagaide ja eará industriijadoaimmaide, lohká Elena ja geahččá duođalaččat. Duogábealde skábe hilduin oidnojit govat gávttehasain ja pokálat maid bearaš lea vuoitán heargevuodjingilvvuin Norgga bealde. Govat oasážis sin duogážis mainna čevllohallet maid háliidivčče seailluhit.
Elena ja su golbma bárdni leat mielde boazodoallo-obščinas (geahča rámmaáššis čilgehusa).
– Dat ii leat álki. Juohke jagi vuorbáduvvo geat ožžot eatnamiid láigohit boazodollui, sáhttá ahte sii ovtta jagi ožžot láigohit eatnamiid, muhto nuppi jagi besset earát ges daid eatnamiid láigohit.
Obščinas mas sii leat mielde leat oktiibuot 20 olbmo. Juohke obščinas sáhttet lea 1500 heakka ja sii láigohit birrasii 45 000 hektara eatnama.
– Min boazodoallu lea eanas turisttaid várás, čájáhussan ja hearvan. Min guovllus eai leat ge šat nu olu sápmelaččat geat barget bohccuiguin. Leat eanas ruoššalaččat, nenetsarat ja komit. Heajos bálkkáid geažil eai gille olbmot dán
– Jus Guoládatnjárgga boazodoalus galgá leat boahtteáigi, de ferte stáda veahkehit sin eambbo, sihke ruđalaččat ja vuoigatvuođaid dáfus, oaivvilda Elena.
Duojároabbá, Lidia Bolchonova ii seagut nu olu boazoságaide. Son baicce mielas čájeha midjiide dujiidis. Unna duodjelatnja lea devdon gárvves dujiiguin, duddjonávdnasiiguin ja duddjonneavvuiguin.
– Mun goarun sihke bivuid boazobargiide, čiŋaid ja turistagálvvuid, muitala Lidia, gean váldodienas lea duddjon.
Nubbi bisánanbáiki Loparskajas lea sámi siida. Doppe váldá Nadezda Liashento min vuostá. Sus lea badjelis gákti ja sámi vieru mielde buorástahtte buohkaid, ovdal go čohkke min sieiddi lusa ja muitališgoahtá makkár oktavuohta sámiin lea sieiddiide.
– Dii sáhttibehtet oaffaruššat ruđa sieidái ja sávvat juoidá, muhto fertebehtet muitit ahte sáhttá dušše alcces sávvat juoidá, iige sáhte sávvat ruđa dahje lihkku.
Muhtumat bidjet allamielalaččat šlánttiid geađggi ala ja sávvet buriid alcceseaset.
Nadezda Liashento lea mielde obščina mii doaimmaha sámi siidda. Doppe sii fállet sámi vásáhusaid, čájehit lávuid ja bohccuid. Vaikko orro dego dábálaš turistasiida, de ii leat dat dakkár, eai ge loga turismmain bargat, muhto árbevirolaš sámi ealáhusdoaimmaiguin, nugo bohccuiguin, guolástemiin, meahcástemiin ja duddjomiin.
– Obšcinas ii leat lohpi bargat turismmain, dasa galgá sierra liseansa, ja dan eai sáhte Obšcina oažžut.
Obščina jođiheaddji, Svetlana Marekhina váldá ges gussiid mielde gárddi sisa, biebmat dan logenáre heakka mat sis leat gárddi siste. Dán obščinas leat mielde máŋga bearraša, geat barget siiddas.
Go lea sihke bohccuid biebman, ja gussiide guossohan biergomállása, guollemállása ja ruovttuláibojuvvon jokŋagáhku, de astá čohkkedit humadit.
– Jus válljet beasašin bargat bohccuiguin dahje dán siiddas bargat, de livččen válljen boazodoalu.
– Mus leat bohccot, muhto gáibida olu ruđa bohccuiguin bargat, galgá skohter ja eará diŋggat. Jus fal goasse šaddá ráđđi, de áiggun fas bargagoahtit bohccuiguin, lohká Svetlana ja njorresta lasi deaja mii lea ráhkaduvvon lasttaiguin ja urttaiguin maid lea čoaggan luonddus.
Lujávrris, maid gohčodit Ruošša bealde sápmelaččaid «oaivegávpogiin» deaivvadit maid sápmelaččaiguin ja galledit museas ja Sámi guovddáža. Lea unnán mii muittuha ahte leat ollen sámi gilážii go vázzášit Lujávrri márkanguovddážis. Stuora geađgedálut main eanas lujávrilaččat orrot, lea stuora kontrástan muorradáluide ja dan čáppa lundui mii birasta giláža.
Unnibuš ruoná dálus deaivvadit sámenissoniin Anna Galkinain. Son lea aitto morihan, muhto váldá min vuostá duodjeviesus gos ovttas njeljiin komiálbmoga nissonolbmuin duddjo juohkelágán sámi dujiid maid vuvdet márkaniin Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruošša stuora gávpogiin. Duodjefitnodaga leat beassan ásahit doarjagiin Davviriikkain.
– Mii oaččuimet 4-5 jagi dassái Barentsčállingotti bokte nu gohčoduvvon «mikro-loana», 150 000 rubela álggahit fitnodaga. Loanain beasaimet oastit bargoreaidduid ja duddjonávdnasiid, muitala Anna Galkina ja deattuha:
– Dát doarjja lea leamašan stuora ávkin midjiide, ja lei juste dakkár veahkki maid dalle dárbbašeimmet.
Anna Galkina lea mielde duodjefitnodagas mii lea ožžon álggahanveahki davviriikkain ja lea hui giitevaš go dakkár fálaldat gávdno.
Eat deaivva galle nuora Lujávrri guovddážis. Doppe leat unnán bargosajit ja eanas nuorat šaddet guođđit ruovttubáikki barggu maŋis. Kola sámerádio lanjain deaivvadit golmmain nuorra dievdduin. Sii leat astoáiggis, eaktodáhtolaččat geahččališgoahtán fas oažžut heakka Kola sámerádioid, mii reastaluvai muhtun jagiid dassái.
– Mii leat dássážii sádden golbma prográmma. Dat ii leat dienasbargu, muhto bargat dainna go lea dilli, muitalit Jazmir (26), Andrej (28) ja Aleksandr (26). Dat mii sin movttiidahttá sáddet rádiosáddagiid neahta bokte, ja hupmat sámi fáttáid birra, lea dat go vásihit nu unnánat sin guovlluin dihtet ahte sii gávdnojit.
– Ii leat álki leat nuorra Lujávrris. Leat unnánat geat dihtet ahte Guoládatnjárggas orrot sápmelaččat. Jus ovdamearkka dihte Murmánskkas vázzit gávttiin, de sáhttet olbmot boahtit jearrat leat go mii mielde muhtun dánsunjoavkkus. Min hállu lea populariseret sámi kultuvrra ja dat addá movtta joatkit, lohket bártnit.
Mii joatkit mátki skohteriiguin. Doaladit birrasii golbma miilla Lujávrri mielde ja bisánit idjii turisttaguovddážii. Min ofelaš, Mikhail Barakovskji, gii gullá komiálbmogii, lea viššal muitalit ja jearahit mis min eallima birra. Dulka Tatiana Egorova, gii lea sápmelaš, dulko maid olle. Geahčadettiin guovssahasaid fuomášit mii ahte leat mánnán gullan juste daid seamma muitalusaid. Das seavdnjadasas nástealmmi vuolde lea dat muittuhussan ahte mii leat okta álbmot, ovdal go riikarájit amasmuhtte min guhtet guoibmámet.
Nuppe iđit dollet viidáseappot. 1990-logu loahpa mállet Yamaha Vikingain dolleba Ávvira ja NRK Finnmárkku bargi earáid fárrui Ruošša tundrai. Vuosttaš bisánanbáiki lea Tundra dálvesiida, gos leat visožat ja unna sávzanávehaš. Sii leat juo johtán ealuin ja maŋŋel go vuorasáhkku lea guossohan midjiide sihke biergomáli ja eará biergoborramuša, de dollet viidáseappot. 5 diimmu maŋŋel go vulggiimet turistaguovddážis joksat mii Tundra luovosealu.
– Sis lea dat ovdamunni ahte sin boazodoallu lea Lujávrri rájiid siskkobealde, ja boares láhka sihkkarastá ahte sii besset ain 49 jahkái láigohit eatnamiid boazodollui. Guoládatnjárggas leat álo leamašan 9 brigáda. Ovdal ledje gitta 15 guođoheaddji juohke brigádas, dál leat eanemusat 4. Eai olbmot eat hálit guođoheaddjin bargat, lea lossa bargu ja unnán dienas. Guođoheddjiid gaskamearalaš mánnobálká lea gaskal 10-15000 rubela. Olbmot válljejit eará bargguid ovdalii, muitala min ofelaš Mikhail Barakovskji.
64-jahkásaš Igor Chuprov vázzá geahppa lávkkiiguin ealu maŋis, huhccala beatnaga ja rahpá jeagelseahka mii lea mielde. Mii leat Polmos báikkis, Lujávrris. Guovllus lea buorre guohtun, iige leat dárbu biebmat bohccuid. Jeahkaliiguin oažžu jođánit čorraga čoagganit su birra, bielloheargi ovddemusas. Luovoseallu lea birrasii 3000 ja njiŋŋelasat vel birrasii 5000. Lea Tundra mii eaiggáduššá bohccuid. Guođoheaddjit ieža eai sáhte eaiggáduššat go 20-30 heakka.
– Dát lea mu eallin. Ledjen 14-jahkásaš go álgen bohccuiguin bargat, nugo mu áhčči ge. 50 jagi lean juo bargan, inge máhte jurddašit ge heaitit, muitala Igor. Igor gullá komiálbmogii, geat badjelaš 150 jagi dassái johte bohccuiguin Guoládatnjárgii ja bargagohte doppe bohccuiguin.
Son lea leaikái ja árvala reaški ahte seammát son galggašii Norgga bealde sámi nieidda bivdit biigán, go juo eamit ii gáro mielde ealo lusa.
Eanet duođalaš šaddá go ipmirda journalisttaid gažaldagaid politihkalaš gažaldahkan ja dieđiha čielgasit:
– Politihkalaš ságastallamiidda in searvva gal, mun lean dušše dábálaš olmmoš!
Mojit ihtet jođánit fas go muitališgoahtá mo dalle lei bargat guođoheaddjin go son álggii:
– Gal dat lei losit ja váddáseabbo dalle, eai mis lean skohterat ja láviimet herggiiguin vánddardit.
Igor lohká ahte guovllu boazodoalu boahtteáigi lea eahpesihkar.
– Eai nuorat gille bohccuiguin bargat. Mus leat nieiddat ja mánáidmánát, muhto eai sii ge hálit dáinna bargat, vaikko mánnán viggen sin oahpahit dán eallimii. Stádas lea álkit bargat ja buoret bálká, lohká Igor duođalaččat ovdal olles ámadadju fas dego čuovgagoahtá:
– Mun goit áiggun bargat nu guhká go fal nagodan. Dá lea mu eallin. Jus beare guhká lean ruovttus Lujávrris, de šattan sihke mun ja beana stađuheamit, ja fertejetne vuoddját ealloravdii.
