Ihttin lávvordaga lágiduvvot máŋgga láhkái historjjálaš heasta doalvegilvvut Unjárggas. Historjjálaš dainna go 16 heasta gilvalit seamma bánas báikkálaš doalveriidengilvvus.
Ihttin lávvordaga lágiduvvot máŋgga láhkái historjjálaš heasta doalvegilvvut Unjárggas. Historjjálaš dainna go 16 heasta gilvalit seamma bánas báikkálaš doalveriidengilvvus.
Dat ii leat Norggas goassege ovdal dáhpáhuvvan unnit gilvvuin, go njuolggadusaid mielde galget 15 heasta oktanaga gilvalit. Lea maid historjjálaš go ii goassige Norggas leat ovdal vuddjon báikkálaš gilvvuin ná stuorra ruhtavuoittuin.
Vuosttaš geardde stuora heasttaiguin
Lágideaddjit Gaska-Finnmárkku Doalvesearvvis leat ožžon sierralobi lágidit dán gilvvu. Okta sis gii galgá searvat gilvvuide lea nuorra Kárášjoga vuoddji Sandra Bueng Hansen. Dá lea vuosttaš jahki go son gilvvohallá stuora heasttaiguin, ja lea hui gealdagasas ovdal dáid gilvvuid.
– Lean oahppan olu gilvvuin main ovdal lean leamaš, ja válddán vuostá daid maid doppe lean oahppan. Geahččalan bargat buorebut dán gilvvus, muitala nuorra nieida.
Nuorra vuoddji balus
Sandra Bueng Hansen muitala ahte son lea veaháš balus ovdal gilvvuid, go nu olu lea oassálastit.
– Dalle šaddá nu olu smiehttat ja ferte leat eambbo várrogasat. Dál šaddet maid eambbosat geaid vuostá gilvala ja leat olu buorit heastat gilvvus. Mun vuorddán ahte nagodan riidet olles dan gilvvu, go das galgá ovtta vuoru eambbo mannat bána birra go dan maid dábálaččat lávet.
(Ášši joatka gova vuolábealde)
HISTORJJÁLAŠ GILVVUT: Sandra Bueng Hansen galgá ihttin searvat doalveriidengilvvuide Unjárggas, ja muitala ahte lea oalle balus.
– Dieđusge háliidan vuoitit, muitala nuorra nieida. Govas son lea riideme iežas lieggavaratheasttain Vudu Barsk. Priváhta govva
Guhká vuordán beassat searvat
Sandra Bueng Hansen galgá iežas heasttaiguin, Vudu Barsk ja Fraun Vinta, searvat. Vudu Barsk heasttain Sandra lea vuoitán goappašat gilvvuid maidda lea searvan. Fraun Vintain ges lea njealjádin boahtán. Dál son maid áigu vuoittuid fasket, muhto lohká maid duhtavažžan go beare beassá searvat.
– Dieđusge háliidan vuoittu, ja mun geahččalan álo bargat buoremus maid sáhtán, ja boahtit vuosttažin. Dá lea hui stuora gilvu ja mus eai leat nu stuora vuordámušat, lohká Bueng Hansen.
Son muitala ahte lea vuordán beassat gilvvohallat stuora heasttaiguin unnivuođa rájes, muhto lea ovdal gilvalan ponni gilvvuin.
– Lea nu buorre dovdu iežas heasttaiguin gilvalit. Mun dovddan daid oalle bures ja dieđán movt daiguin galgá gilvvus, lohká Sandra, gii maid áigu váldit heastaliseanssa fargga, vai beassá stuora gilvvuide searvat.
Alla vuoittut ja vuordámušat
Gaska-Finnmárkku Doalvesearvvi jođiheaddji, ja Ávvira journalista Anne Rasmus muitala ahte sii leat hui gealdagasas dál ovdal gilvvuid, muhto maid balus go leat nu olu heasttat dieđihuvvon. Lea nubbi jahki go searvi lágida gilvvuid.
– Mis lea alla fokus sihkarvuhtii, ja fertet erenoamáš olu bearráigeahččat go lea okta gilvu mas leat eambbo heasttat go maid njuolggadusat suvvet, lohká Rasmus.
Gilvvuin leat maid hui stuorra vuoittut ja leat ge njealji gilvvus 9000 ruvdno vuosttaš vuoitun, muhto váldogilvvus lea vuosttaš vuoitun 11 000 ruvnno. Dan leat nagodan oažžut, go leat liigedoarjaga ožžon Davvi-Norgga Doalvelihtus, muhto maiddái ožžon mielde 13 fitnodaga Finnmárkkus doarjut ruđalaččat. Lágideaddji lohká ahte lea erenoamáš ahte báikkálaš gilvvuin lea ná stuora vuoitu.
– Mun lean ilus go mii leat nagodan movttiidahttit heastaeaiggádiid sihke Finnmárkkus ja maid Suomas searvat min gilvvuide, lohká lágideaddji.
Gilvvut leat lávvordaga Unjárgga doalveriidenbánas. Doppe lágiduvvojit gávcci gilvvu, oktan ponnigilvvuiguin.
