-Almmuhus-
-Almmuhus-

OAIVILAT

Dát lea oaivilčálus, cealkámuš, kommentára dahje kronihkka maid ekstearna čálli lea čállán. Čállosis ovddiduvvojit čálli oainnut, guottut ja oaivilat. 

Nuorra ja duostilis sámi nissoniidda

-

-

– Dán jagi nissonbeaivvi lokten mun nuoraid geat mannan vahkus ledje njunnošis ja geat ožžo olles Norgga morihit, čállá sámediggepresideanta Silje Karine Muotka su nissonbeaivvedearvvuođain. 

Dásseárvvus lea sáhka bargat servodaga ovdii mas buohkain leat ovttalágan vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat – beroškeahttá sohkabealis. Dásseárvvus lea sáhka das maid árvvuid ala mii galgat hukset servodahkamet. ON dadjá ahte dásseárvvu váilun lea olmmošvuoigatvuođahástalus. Govva Norggas olmmošvuoigatvuođanašuvdnan lea dattetge billahuvvan maŋimus áiggiid. Norga lea badjel 500 beaivvi rihkkon olmmošvuoigatvuođaid dovddus Fovsennjaarke-áššis. Ráđđehus lea dan diktán dáhpáhuvvat badjel 500 beaivvi, ja riikamedia lea oađđán badjel 500 beaivvi. Lei sáhttit gollat vel 500 beaivvi ovdalgo olles Norga ja Ráđđehus ledje ipmirdit ahte dál dáhpáhuvvá olmmošvuoigatvuođarihkkun, jus fal dat duostilis nuorra joavku ii lean loktet fuomášumi áššái riikka dásis. Daid nuoraid searvvis geat dáistališgohte olmmošvuoigatvuođaid ovdii, ledje ollu nuorra nissonat áibbas njunnošis.

Odne, ON riikkaidgaskasaš nissonbeaivvi, lokten juste sin ovdan. Nuorra ovddasmanni sámi nissoniid geat gáibidit iežaset rievtti gullot ja váldojuvvot duođalaččat. Galgá leat duostil go iežas vuoigatvuođaid ovdii dáistala, muhto vel duostileabbo go dáistala olles iežas álbmoga vuoigatvuođaid ovdii riikka doaimmaheaddji válddi vuostá.

Dáistaleapmi sámi vuoigatvuođaid ovdii lea maid dásseárvorahčan. Sámi vuoigatvuođat leat dehálaččat buohkaide geat háliidit vuoiggalaš ja dásseárvosaš servodaga. Dađi bahábut eat leat olahan dásseárvvu, daningo min servodagas eai leat ovttalágan vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat nissoniid ja dievdduid gaskkas, sámiid ja dážaid gaskkas. Maŋimus vahkuid dat lea vuhtton vel čielgaseappot.

Odne fuomášuhttit nieiddaid ja nissoniid vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid, ja nissonbeaivi lea ain mávssolaš, erenoamážit daningo nissoniid vuoigatvuođat oppalaččat leat rašibut riikkaidgaskasaččat. Das lea maid duohta mearkkašupmi daningo mii diehtit ahte veahkaváldi ja illasteapmi nissoniid vuostá lea stuora servodatváttisvuohta Sámis, ja dan dáfus mis lea stuora bargu Sámis.

…dološ sátni «gába», mii geavahuvvo dušše nissonolbmuid birra, muitala ahte nissonolmmoš lea hága ja čeahppi, ja ahte sus lea erenoamáš máhttu, dáiddut ja hutkáivuohta.

Silje Karine Muotka 

Lean liige oadjebas go dieđán ahte sámi nissonat dat ain leat ovdavázzit min servodagas. Ovdamearkka dihte oidno Ella Marie Hætta Isaksen juohke sajis dál, ja son lea okta máŋgasis geat leat njunnošis, seammá ládje go dat ollu ovddasmanni sámi nissonat historjjás.

«Buks-Berret», dahje Beret Paulsdatter Dypvand nu go su namma lei, anii buvssaid nu go dievdoolbmot, ja lei fanasveahkahoavda iežas fatnasis Lofuohta-bivddus 1800-logu álgobealis. Ásllat Elle, dahje Elen Skum, lei mielde jođiheame daid dovddus Guovdageainnu-stuimmiid jagis 1852. Elsa Laula Renberg čohkkii sámiid vuosttaš sámi riikačoahkkimii jagis 1917, ja barggai viššalit olles eallima áššiiguin mat guske earret eará ohppui, areálaide ja boazodollui. Ja Ánná Johanas Kirste dahje Kirsten Svineng, gii maiddái gohčoduvvui «Mamma Karasjok», risikerii iežas eallima veahkehit serbialaš soahtefáŋggaid nuppi máilmmisoađi áigge.

Leat olu nissonolbmot geat maŋemus vahkuid leat čájehan iežaset návccaid sámiid rivttiid áŋgiruššamis. Guovttis dain leaba NSR Nuoraid jođiheaddji, Elle Nystad, ja Natur og Ungdom jođiheaddji, Gina Gylver. Sudno, ja eará dehálaš, nuorra nissonolbmuid, boahtit mii muitit boahtteáiggis. Muhto álggos galget sii leat mielde viidáset hábmeme servodaga iežaset bulvii.

Davvisámegielas lea dološ sátni «gába», mii geavahuvvo dušše nissonolbmuid birra, ja muitala ahte nissonolmmoš lea hága ja čeahppi, ja ahte sus lea erenoamáš máhttu, dáiddut ja hutkáivuohta. Addá munnje doaivaga boahtteáigái, go dieđán ahte mis leat nu olu gáhpagat – gievrras nissonat – bajásšaddi buolvvas.

Dán jagi nissonbeaivvi lokten mun nuoraid geat mannan vahkus ledje njunnošis ja geat ožžo olles Norgga morihit. Niehku Norgga birra olmmošvuoigatvuođanašuvdnan botkejuvvui. Ráđđehus ferte dál čájehit ahte sin šállošeami duohken lea dáhttu, ja mii lohpidit – Norga ii šat oađe.

Lihkku nissonbeivviin!

-Almmuhus-