-Almmuhus-
OĐĐASATNovealla 3: Niehkomáilbmi 

Novealla 3: Niehkomáilbmi 

-

-

Lea Espen Eira novealla « Niehkomáilbmi» mii olahii goalmmát saji Ávvira ja Tjallegoahte noveallagilvvus.

Oahpes jietna savkala munnje; «váldde mu iežat lusa, de mun in goasse guođe du».

Movt mun ja Ánne letne dan dillái boahtán? Mánnávuođa bálgáid letne fárrolága viegadan, stoahkan ja ovttas vásihan. Nu guhká go muittán lea Ánne leamašan gollegoaikkanas siskkimusas váimmustan. Nuorravuođa luottaid letne fárrolága bárgidan, čatnan ja riessan. Nu jođánit rievddai go báifáhkka niehkomáilbmái gáiddaime.

Niehkomáilmmis eatnama áigi ii girdde ovddas. Niehkomáilmmis ii leat áigi, doppe ealát dálá áiggis. Minuhtat ja diimmut eai gávdno dáppe. Viisot dáhpáhuvvá dál, jus it čuovo mielde, de lea beare manjit. Dus lea dušše dat okta vejolašvuohta.

Ollen imaš viesu lusa, máhcan sisa. Viesus lea jo várrejuvvon munnje sadji. Čohkkedan iežan várrejuvvon sadjái. Ii mihkkege leat rievdan. Álo dat seamma. Ii oktage oainne ahte lean dáppe. Juohkehaš iežas jurdagiid siste, iežas bargguiguin. Juohkehaš leat dego hámehis dohkká. Dá go lea dat čuvgejuvvon eallin? Ánne lea mu jurdagiin. «Váre don dáppe!»

Ođđa máilbmái joavddan. Dáppe gos reaškkas ja guoimmuheapmi álo lahka lea. Deike mun gulan, muhto goitge lea juoga mii váilu. Ánne, mu ráhkis, don leat dušše mu jurdagiin.

Máilmmis golgá imaš johka. Johka maid buohkat háliidit máistit. Jogas leat iešguđetlágan ivnnit. Arvedávggi ivnnit čuvget golgi jogas. Fámuid gávdná son gii máistá joga.

Nuorravuođa suohttasiid vásihat johgáttis. Mun maid máisttán joga galbma ja buhtis čázi. Miella loktana. Eambbo ja eambbo reaškkas šaddá. Aitto lean sajáiduvvan go máilbmi fas rievdá. Mun lean ain dás, muhto goitge in leat dás, in dieđe sihkkarit.

Máilbmi rievddai ja máilmmi suohttasat fas álge ilbmat. In leat šat akto. Vaikko dál oidnet mu, de goitge dál háliidan leat oaidnemeahttun. Ánne, gulan du jiena čuorvume mu, muhto in oainne du dáppe. Imaš čuovggat álget libardit almmis. Die lea min beasti mieđušteame min paradiisii. Čuovggat dolvot min muhtin ávdin šlohttii. Olgun lea galmmas, muhto mun in galbmo. Joga imaš fámut leat ain várjaleame mu. Movttegis olbmot čužžot maŋŋálaga beassan dihte paradiisii. Dát šloahtta got lea almmi riika? Okta luodda sisa, ii oktage olggos.

Máhcan sisa oaidninditte paradiisa.

Niehkomáilbmi duođas dát lea. Dáppe lea viisot maid rumaš áibbaša. Lea dego iežas máilbmi máilmmi siste. Gulan geasuheaddji šuoŋa guhkkin. Geasuha mu dego uldda lávlla. Čuovvolan

šuoŋaid. Visot čáhpoda. Báifáhkka de oainnán du. Munno čalmmit deaivvadit ja don mojohalat munnje. Du liegga modji ráhkada munnje luotta suhkkes vuovddis. «Ánne, don viimmat leat fas mu luhtte.»

Ánne moddje ja savkala munnje, «váldde mu iežat lusa, de mun in goasse guođe du». Dolle mu gihtii ja mieđušta mu amas vuovddi čađa. Moai Ánniin dánsejetne ija hávskes šuoŋaiguin ovssiid, miestagiid ja beziid čađa. Joga imaš fámut dahket nu ahte in oro váibame. Dovddan iežan olmmošmeahttumin, orun dego ipmil. Dovddan iežan dego Maradona, gii geasset 86 eaiggádušai visot máilmmi spábbačiekčanšiljuid ja olgobáikkiid. Nu guhká go Ánne mu láide, de vuolggán vaikko máilmmi lohppii.

Liekkas šattai galmmas ja galmmas šattai liekkas. Dan máilmmis áigodagat rievddadit johtileappot go čuovga. Imaš čuovggat ja geasuheaddji šuokŋa gáržžes liegga vuovddis rievddai jođánit galbma postapokalypatalaš luddii gos duos dás ean čuovggeha čuovga. In muitte oaidnán dan ovdal. Joga imaš fámut leat dál nohkagoahtán.

Vaikko báiki lea ávdin, de mun goitge dovddan iežan ruovttus. Geaidnočuovggaid vuolábealde muittán munno guokte vuosttaš sáni, Buollaša moai guldaleimme, lei nu jaskat, dušše návddašeimme nubbi nuppi.

Ánne savkala munnje ahte moai fertejetne gávdnat luotta eará sadjái. «Dan galbma eatnamis moai ean sáhte orrut. Moai máhce ruoktot.» Ruoktot? Gos lea ruoktu? jurddašan mun. Mu ruoktu lea váimmus, ja Ánne lea áidna geas lea čoavdda mu ruktui. Ánne láide mu dego máhtajeaddjit láidejedje olbmuid dološ máilmmis. «Dál in leat šat láhppon, go don leat dás Ánne.»

Viimmat rievddai máilbmi fas. Oahpes bálgát fas álge oidnot. Muhto vaikko bálgát leat oahppásat, de goitge máilbmi lei ođas. Bálgáid moai čuovuime lohppii, ja várit álge oidnot. Váriid bajás fertejetne vuolgit jus galge viidáset joavdat. «Mun vuolggán álggos ja de mun veahkehan fas du, Ánne. Lea álki sorrot ja láhppot dan máilbmái, nu ahte mun ferten álggos vuolgit.»

Luodda bájas lei ovttageardán. Mađi guhkkelii ollen, dađi eambbo billahuvvá luodda. Muhto vaikko luodda billahuvvá, de goitge lea čáppa luodda. Birrat birra ferten mannat jus galgá joavdat gosage. Váivvimus bargu maid dieđán. Nu olu áigi lea mannan ordnet luotta ja goitge loahpas billašuvvá. Viimmat ollen lohppii gos lea ráigi man čađa ferte čákŋalit.  «Ánne dal du vuorru», čurven vulos. «Dárbbahat go veahki?» «De dárbbašan», vástida Ánne ja mun ferten fas ovttageardánis luotta máhccat. Birrat birra, álggus lohppii. Vulos bajás.

Go ráiggi čađa čákŋe, de niehkomáilbmi rievdá. Dá lea riggáid máilbmi, gos silbbat ja silki lea deháleamos. Gollit ja silbbat han definerejit gii don leat. Daid haga don it leat mihkkege dán máilmmis. Máttuid álkes eallin ii šat dohkke. Ánne čájeha silbbaid munnje. Dat čuvget nu šearrát dego čábbámus násttit almmis. Máttuid silkeliinni ja silbaboaluid ferte fiidnát vurket, dat lea min maŋemus muitu vássán áiggis. Giisá gávdno, áhči gollegiisá! Deike heive vurket min divrras muittuid. Lea dehálaš váldit vára divrras árbesilbbain ja silkkiin. Miella loktana maŋŋel lossa várregizzuma, Suoli geahčan Ánnii, mu himut leat dál lihkkan.

Anne deaivvada mu čalmmiiguin ja moddje. Geasuha mu dego gufihtar, mun čuovvolan! Mu rumaš lieggana. Giitu Ánne, jurddašan ieš ja moddjen. Silkkit ja silbbat jávket, go máilbmi fas rievdá, háliidivččen vel oanehaš das orrut, návddašit eallima herskuid, duinna Ánne.

Dat stuora alit dál oidno, lea dehálaš várdát vai ii láhppo. Lea álki dan máilbmái darvánit, leaš dál vuosttaš háve borjjasteame dahje eallilan kapteaidna. Fatnasa ferte stivret litna gieđaiguin. Juohke unnimus hástalusa ferte dárkilit čoavdit. Lea ártet movt dán áigge dat alit ii leat álo alit. Ođđa máilmmis leat ođđa jurdagat, muhto goitge moai Ánniin oidne stuora aliha. Letne go moai boaresáigásaš olbmot? Vuonat, njárggat, in beroš in mastege. Ánne lea áidna mii mu čalmmiid fáŋge. Imaš čuovgá oidno báitime guhkkin, lea go die gosa moai galge? Alit jávká ja máilbmi čuvggoda.

Ollejetne čuovgga lusa. Dáikkihan, visot lea dušše hurggihan mu meaddel. Ánne savkala mu bealljái, «leat go gearggus?» Ráhkisvuođa dovdu mu čađa čákŋá. In lea goassege niegadan dán máilmmis fitnat. Gidden čalmmiid. Niehkomáilbmi čáhpoda. Mii dáhpáhuvvá? Lean go niegadan dušše?

Raban čalmmiid, Lean ruovttus, iežan oađđenlanjas, gákti ja čiŋat seaŋggas. Akto.

Litna gieđat njávkkastit mu álás čielggi.

Oahpes jietna savkala mu duogábealde: «Lei somás feasta, ja viimmat letne nuollan gávttiid ja čiŋaid eret.

Ráhkis mu dán ija, mun nu ráhkistan, ja mun lean du agibeaivve!»

-Almmuhus-