Dutkanráđđi lea juolludan 288 miljovnna hukset ja doaimmahit EISCAT 3D, mii lea ođđa radarvuogádat Davvi-Skandinavias. UiT Norgga árktalaš universitehta hoide norgga beali dán eurohpálaš prošeavttas mii šaddá dehálažžan gomuvuođa ja dálkkádatdutkamiin.
Dutkanráđđi lea juolludan 288 miljovnna hukset ja doaimmahit EISCAT 3D, mii lea ođđa radarvuogádat Davvi-Skandinavias. UiT Norgga árktalaš universitehta hoide norgga beali dán eurohpálaš prošeavttas mii šaddá dehálažžan gomuvuođa ja dálkkádatdutkamiin.
Gaskavahkku almmuhii Dutkanráđđi ahte juolludit 288 miljovnna ruvnnu hukset ja hoidet ođđa radarvuogádaga mii galgá dutkat atmosfeara davvin. Dát radar šaddá riikkaidgaskasaš dutkanrusttegiid searvvis dat stuorámus rusttet mii Norgga nannámis lea. Earret eará galgá Ivgobahtii huksejuvvot ođđa anteanna.
Máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen lohká dán nannet gomuvuođadutkan- ja gomuvuođaindustriijabirrasa.
UiT njunnošis
UiT Norgga ártkalaš universitehta galgá koordineret norgga oasi dán eurohpálaš ovttasbarggus.
– Mii leat hui ilus ja giitit juolludeami ovddas maid EISCAT 3D lea ožžon, lea dárbbašlaš ođasmahttit rusttegiid mat dutket olggut atmosfeara. EISCAT-anteanna mii lea leamaš Ramfjordmoenis lea leamaš dehálaš, muhto lea boarásnuvvan ja dáinna ođđa juolludemiin sáhttá Norga searvat riikkaidgaskasaš dutkifierpmádahkii mii sáhttá ovdánahttit gomuvuođadutkama oalle sákka, dadjá UiT rektor Anne Husebekk preassadieđáhusa bokte.
