Mannan vahkkoloahpa lei Noereh! nuoraidsearvvis riikkačoahkkin Unjárggas. Doppe válljejedje ođđa stivrra ja jođiheaddji.
Mannan vahkkoloahpa lei Noereh! nuoraidsearvvis riikkačoahkkin Unjárggas. Doppe válljejedje ođđa stivrra ja jođiheaddji.
Lagabui 40 nuora čoahkkanedje mannan vahkkoloahpa Unjárgii, bargat sámi politihkain ja kultuvrrain, ja oahppat eanet guovllu mearrasámi kultuvrras. Noereh miellahtut leat nuorat geat leat gaskkal 12 ja 30 jagi boarrásat. Čoahkkimii ledje boahtán sihke davvi- ja máttasámeguovlluid nuorat, čállá searvi preassadieđáhusastis.
– Mu mielas lei erenoamáš gelddolaš ja somá riikkačoahkkimis. Lea buorre go gávdno dákkár searvi sámi nuoraid várás ja ahte beassá oahpásnuvvat sápmelaččaide miehtá riikka, dadjá riikačoahkkinoasseváldi Inga Lajla Aira Balto (15), guhte lea Kárášjogas eret.
Maiddái Therese Olsen (14) guhte lea Skániin eret, lei duhtavaš.
– Ledjen vuosttaš geardde riikkačoahkkimis, ja oahpásnuvven olu ođđa olbmuide. Mun gal vissásit boađán boahtte riikkačoahkkimii maid!
Illuda
Riikkačoahkkin válljii maiddái ođđa stivrra boahttevaš áigodahkii. Organisašuvnna ođđa jođiheaddji gárttai Isalill Simonsen Kolpus, Mátta-Várjjagis eret, guhte ovdal lea jođihan organisašuvnna báikkálaš searvvi Oslos, Oslove Noereh. Kolpus illuda jođihišgoahtit.
– Mun hirbmadit illudan bargat Noereh ovddas. Dát lea máilmme buorre organisašuvdna, mii olaha nu olu buriid ja mun lean máilmme rámis go lean jođiheaddji. Erenoamáš somá lea go leat nu olu nuorra sámit geat áŋgiruššet ja geat háliidit bargat miehtá riikka sámi nuoraid ovddas. Boahttevaš jáhkki šaddá gelddolažžan, jáhkká jođiheaddji.
Áigot nannet sámi vuoigatvuođaid
Muđuid riikkačoahkkin meannudii ja dohkkehii resolušuvnna mii guoskkai Gaske-Nøørjen Saemienskovle heaittiheapmái. Noereh riikkačoahkkin oaivvilda Norgga stáhta fertet čuovvut iežas geatnegasvuođa ja addit sámi mánáid oahpahusa sámegillii ja sámegielas. Riikkačoahkkin danne ohcala buriid molssaeavttuid maid addet unnimusat seamma buorre oahpahusfálaldaga go maid sámeskuvla dagai.
– Gaske-Nøørjen Saemienskovle heaittiheapmi lea politihkalaš mearrádus mii lea čuohcan olu sámi nuoraide negatiivalaččat. Dát leat nuorra olbmot geain lea mokta ja dáhttu varaváldit kultuvrrasteaset, iige dát leat dakkár man galgá heajubun dahkat, muhto baicce nannet, dadjá aitto válljejuvvon jođiheaddji Isalill Simonsen Kolpus.
Vuosttaldit sisabahkkemiid
Noereh mearriduvvon politihkalaš višuvdna 2016 jagi ovddas guoská sisabahkkemiidda guovlluin mat geavahuvvojit sámi kultur- ja ealáhusdoaimmaide.
«Noereh vuosttalda ruvkedoaimmaid doppe gos sámi ealáhusat ja luonddumáŋggabealátvuohta ii vuhtiiváldo, nu mo ovdamearkka dihte ruvkebázahusaid luoitit vutnii, ja sisabahkkemat dego ruvkedoaimmat boazoguohtunguovlluiguin» čállá Noereh.
– Lea dehálaš ahte guovllut gos árbevirolaš sámi ealáhusat doibmet, hálddašuvvojit dakkár vugiin mii vuhtiiváldá sihke luonddu ja kultuvrra. Go sámi jienat eai gullu stuorra sisabahkkemiid oktavuođas, de lea dat badjelgeahččanvuohta man eat sáhte dohkkehit, dadjá Anne Karen Sara, guhte válljejuvvui searvvi nubbin nubbinjođiheaddjin.
