Norgga Luonddudutkan Instituhta (NINA) dutkit dieđihit dán jagáš goikádagat leat njeaidán njoammuid birgenvejolašvuođaid mealgat. Njuoskaeatnamat gos dát eallit loktet, leat goikagoahtán.
Jus gávnnat jápmán njoammuid nu go cubbuid, steaččalaggáid, spartocubbuid ja salamanderiid, dieđit NINA:i. Mii leat hirbmadit vuorjašuvvan go stuorrasalamanderat leat geahpádan. Mii leat dasa lassin lea fuomášan njoammuide váralaš guohpa (Batrachochytrium dendrobatidis). Dábálaččat girdet njoammut goikegeasi ja -čavčča, muhto go lea sihke goikegeassi ja dat njoammu guohpa, de šaddá várra váddásat daid njoammuelliide birget, lohká NINA-dutki Børre K. Dervo.
Sorjjavaš čáhčái
Njoammut ellet sihke čázis ja njuoskaeatnamiin. Dat jotket náli smávva ladduin, muhto dál goikegeasi leat laddot goikan. Salamander dárbbaša guokte golbma mánu čázi giđđat ja geassit vai nagoda čivgat. Dán jagáš goikádagas eai ceavze olus salamanderčivggat. Stuorra salamander eallá 12-14 jagi ja gođđá 300 salamandegođu jahkásaččat. Danin ii leat roassu jus juohke jagi eai šatta salamanderčivggat. Muhto lea roassu njoammuide, jus eai leat doarvái njuoskaeatnamat gos ravis njoammut sáhttet birget geasi. Olu olbmot leat vuorjašuvvan go laddot goiket.
– Ii leat olus maid olbmot sáhttet dahkat jus lattu lea goikan. Lea go riekta daid ladduide luoitit vánis čázi. Dáidá leat riekta jus eai gávdno eará báikkiin, sihkarastin dihtii ahte eai jávkka, lohká Dervo.
Stuorra áitta Norgga njoammuide
Guohpa Bd (Batrachochytrium dendrobatidis) falleha njoammuid náhki ja nu ožžot cubboeallit njoammudávdda chytridiomykose. Dávda lea goddán dievva njoammuid Australias, Amerihkás ja Eurohpás ja njoammunálit miehtá máilmmi lea dan sivas jávkamin oalát. Norggas fuomášuvvui Bd guohpadávda 2017 Akershus fylkkas. Dál ballet dutkit dávdda eambbo leavvan Norggas.
Mii dárbbašat veahkki olbmuin geahččat mii dáhpáhuvvá Norgga njoammuelliiguin, lohká dutki Børre K- Dervo.
