Ikte lágiduvvojedje jahkásaš Davvikalohttačuoigamat 53. geardde, gos Guovdageainnu vuođđoskuvlla oahppit birgejedje bures. Čuoigamat leat skuvlaohppiide 2. luohká rájes 10. luohká rádjái, ja dán jagi lágidii Gárasavvona gielddaskuvla gilvvuid. Dás oainnát bohtosiid gilvvuin.
Ikte lágiduvvojedje jahkásaš Davvikalohttačuoigamat 53. geardde, gos Guovdageainnu vuođđoskuvlla oahppit birgejedje bures. Čuoigamat leat skuvlaohppiide 2. luohká rájes 10. luohká rádjái, ja dán jagi lágidii Gárasavvona gielddaskuvla gilvvuid. Dás oainnát bohtosiid gilvvuin.
Gilvvuide ledje čoahkkanan 140 čuoigi golmma riikkas ja čieža skuvllas, Muoná, Gárasávvona, Veaikevári, Vazáža, Enodaga, Máze ja Guovdageainnu skuvllain.
Manai bures
Guovdageainnu nuoraidskuvlla oahpaheaddji Ole Einar Hætta muitala sis ledje 48 čuoigi Guovdageainnu ja Máze skuvllain, ja sin joavkkus ledje njealjis geat vuite.
– Manai oalle bures go njealjis vuite iežaset luohká, ja dasa lassin ledje máŋga nuppi ja goalmmát saji. Mánát ja nuorat váldet gilvvuid duođalaččat, ja skurtnjagit jus manná hejot ja illudit go manná bures. Go hupmen singuin maŋŋel, de lohke buohkat ahte lea somá searvat dakkár gilvvuide, muitala Hætta.
Oktasašvuolgga
Dán jagáš gilvvuin lei erohus movt dábálaččat gilvalit, go dál lei oktasašvuolgga.
– Dábálaččat čuoigájit vuoruid mielde, muhto dál čuoigájedje luohkát oktanis. Lea hui gelddolaš go lea juoga ođas, lohká Hætta.
Boktá gilvalanvuoiŋŋa
Hætta leage ieš, go lei skuvlaoahppi, čuoigan Davvikalohttačuoigamiid, ja sutnje lea somá oaidnit go gilvvut ain geasuhit.
– Mu mielas lei diehttelasat somá, ja lei hui somá oaidnit go dán áiggi mánát ja nuorat čájehit beroštumi čuoigamiidda.
Hætta lohká beroštupmi čuoigamii lea buorre, go rátkkačuoigamiin Guovdageainnus ovdalaš beassážiid ledje lagabui čuođi oasseváldi.
– Dat lea mu mielas oalle ollu, ja dát Davvikalohttagilvvut boktet sihke eanet beroštumi čuoigamii ja maiddái gilvalanvuoiŋŋa.
Dehálaš gilvvut
Hætta lohká iežaset skuvlla bealis ahte čuoigamat leat dehálaččat sidjiide.
– Dat čuoigangilvu lea dehálaš deaivvadansadji mánáide ja nuoraide ja maiddái suohkaniidda ja skuvllaide. Jus ii livčče dehálaš, ii hal de livčče badjel 50 jagi lágiduvvon. Čuoigamat lávejit molsut lágideaddji ja suohkana juohke jagi, muhto mii leat máŋgii lágidan čuoigamiid máŋga jagi maŋŋálaga, danne go midjiide lea dehálaš ahte čuoigamat bisuhuvvojit, lohká Hætta.
Gárasavvona gilvvuin mearriduvvui juo ahte Muoná suohkan váldá badjelassii boahtte jagi Davvikalohttačuoigamiid.
Davvikalohtačuoigamiid bohtosat 2016 Garasávvonis:
