Dutki Kathrine Ivsett Johnsen, 44 jagi, nákkáhalai doavttergrádii guovvamánu njealját beaivvi Norgga Biras- ja biodieđalaš universitehtas. Dárogiel namma das lea: Motstridende kunnskap, konkurrerende verdensbilder: Norsk forvaltning av samisk reindrift i Vest-Finnmark, Norge. (Vuostálasti máhttu, gilvaleaddji máilmmigovat: Oarje-Finnmárkku sámi boazodoallu, norgalaš hálddašeamis.
Dutki Kathrine Ivsett Johnsen lea iskan ja analyseren mo fápmogaskavuohta lea stáhta ja badjeolbmuid gaskka, ja makkár máhttovuogádat lea vuođđun boazodoalohálddašeamis. Son lea iskan maid guktot bealit oaivvildit boazodoalus, ja mo dat berrešii leat. Son lea guorahallan Norgga stuorámus boazodoaloguovllu, Oarje-Finnmárkku, sihke boazologu ja boazodolliid ektui. Son lea jearahallan sihke badjeolbmuid ja eiseválddiid vuđolaččat 2012-2015 áigodagas, ja lea maid čuvvon guktui beliid ja dutkan sin dokumeanttaid, čállosiid ja dieđalaš čállosiid.
Dutkanlahkaneamis lea son geahččan makkár hálddašanvuoigŋa lea, makkár vuostálastin, politihkalaš gullevašvuohta ja makkár dilit leat, doahpagat mat leamaš ávkkálaččat go analyserii mo politihkka deaivvada daguin, ja mo stáhta hálddašeapmi váikkuha fápmodillái, mii lea stáhta ja boazoeaiggádiid gaskkas, ja maiddái boazoealáhusa siskkáldas fápmodillái.
Badjel čuohte jagi lea Norgga stáhta fuolastuvvan go dán guovllus leat menddo olu bohccot ja menddo olu boazoeaiggádat. Stáhta lea 1970-logu rájes geavahan iešguđet lágaid ja buhtadusortnegiid beavttálmahttit boazodoalu ekonomalaččat. 1992:s biddjui ceavzilvuohta politihkalaš mihttomearrin. Jagi 2007:s ožžo maid boazodoallit iešstivrejumi oktan ráŋggáštusnjuolggadusain, vai stáhta sáhttá olbmuid sávakeahtes daguid ráŋggáštit. Dán guovllus leat maid hirbmat olu iešguđetlágan sisabahkkemat, nugo ruvkket, geainnut, ja nu ain. Dasa čatno maid stáhta doaibma, geahpedit boazologu ja areálariiddut leatge dutkamuša duogážin.
Dutkkus lea vuođđuduvvon njeallje iešguđetlágan dutkanguoski artihkkaliidda. Dás iská makkár stivrenvugiid boazodoallu geavaha, garvin dihtii stáhta stivrejumi. Dát artihkkalat čilgejit maid guktui vuostálasti máhttovugiid ja gilvaleaddji máilmmigovaid, mat leat vuođđun guktui beliid čilgehusaide, mii lea «buorre» hálddašeapmi bohccuid-, boazoeaiggádiid- ja guohtuneatnamiid dáfus. Dás guorahallo maid mo fápmovuogádagat váikkuha olbmuid čilgennávccaide, oažžut stuorraservodaga áddejumi. Dás čilgejit olbmot ieža mo mearridit, manin nu dahket ja mo dát gievruda sin.
Dutkkus čájeha ahte boazoeaiggádat ja eiseválddit leat goabbatlágan, ja gilvaleaddji čilgehusat boazologu geahpedeami ja areálageavaheami birra. Muhto nuppi bealis – eiseválddiin – lea sihke ruđalaš fápmu ja stuorát vejolašvuohta ovddidit ja duođaštit čilgehusaideaset. Dáinna vugiin áddejuvvojit sin čilgehusat eambbo bealátkeahtes ja ulbmilažžan, dan ektui go boazoeaiggádiid čilgehusat áddejuvvojit bealálažžan ja geavahit birrasa alcceseaset ávkin.
Dutkan čájeha ahte boazoeaiggádiin ja eiseválddiin leat goabbatlágan ja gilvaleaddji muitalusat, boazologu unnideami ja areálageavaheami mearrádusaid birra. Eiseválddiin lea eanet ekonomalaš fápmu ja stuorát vejolašvuohta ovddidit ja duođaštit muitalusaideaset. Dáinna lágiin ipmirduvvojit sin muitalusat bealátkeahtes ja ulbmillažžan, dan ektui go boazoeaiggádiid muitalusat ipmirduvvojit bealálažžan ja opportunisttalažžan. Aktevrrain leat maiddái goabbatlágan vejolašvuohta beassat arenaide, gos sáhttet ovddidit muitalusaideaset. Eiseválddiid muitalusat geardduhuvvojit Stuorradikkis, medias ja eanaš olbmuid gaskka, dan ektui go boazoeaiggádiid molssaevttolaš muitalusat eai bálljo oidno almmolaš digaštallamiin. Ráđđejeaddji muitalusat, maid lea váttis jávkadit, leat mielde ásaheamen dáid biehttalkeahtes duohtavuohtan sámi boazoealáhusa birra – namalassii ahte boazoeaiggádat stuoridit ealuideaset oažžun dihte alcces eanemus dietnasa ja danin guorbadit duoddariid, ja ahte boazoealáhus lea hehttehussan Finnmárkku ekonomalaš ovdáneapmái.
Dát dutkkus identifisere njeallje «fápmovuogi» – disipliinna, ekonomalaš movttiidandoaimma, ollisválddálaš fámu ja duohtavuođa – maid stáhta geavaha stimuleret «rašuvnnalaš» boazoealáhussii, ja málleŧ maid boazoeaiggádat geavahit eastadit stáda beaktilis rationaliserenpolitihka čađaheami Oarje-Finnmárkkus. Analiisa čájeha mo boazoeaiggádat geavahit iešguđet vuosttaldanvugiid beassat doalahit hálddašeami iežaset boazoealáhuslágis ja eallinvuogis. Dábálaš strategiija lea belohahkii čuovvulit ja belohahkii garvit stáhta mearrádusaid. Boazoeaiggádiid individuála vástádusa rationaliseren lea dattetge čadnon sin iežaset sávaldagaide ja dárbbuide ja maiddái oktavuođaide eará boazoeaiggádiiguin ja sin responssaide.
Dutkkus čájeha ahte stáhta boazodoallostivrejupmi ovddida práksisa, man vuođđun lea oarjemáilmmi máhttu ja máilmmigovva. Stáhta stivren- ja ráđđenvuogis lea vuostálasvuohta sámi árbevirolaš boazoealáhusmáhttui ja máilmmigovvii. Vaikko 40 jagi lea leamaš politihkka, mii lea geahččalan rievdadit boazoealáhusa, de sámi máilmmigovva joatká váikkuhit boazoeaiggádiid ipmárdusa olbmuid-, bohcco- ja luonddu gaskavuhtii, ja mo dát gaskavuohta berrešii stivrejuvvot. Muhto vuostálasti máhttovuogádagat ja gilvaleaddji máilmmigovat das mii boazoealáhus lea ja galggašii leat, goarida boazoeaiggádiid identitehta ja vuoigatvuođaid.
Nu movt stáhta stivre sámi boazoealáhusa, de sirddiha dat fápmogaskavuohta stáhta ja boazoeaiggádiid gaskka ovdamunnin stáhtii, ja dat dagaha sámi boazoealáhussii vuitiid ja vuoittohálliid. Sámi boazoeaiggádiid vejolašvuođat bargat bohccuiguin ja gáibidit vuoigatvuođaid guohtuneatnamiidda lea eaktuduvvon dasa movt sii nagodit heivehit iežaset «dáruiduvvan» boazodollui.
Čoahkkáigeassu «Motstridende kunnskap, konkurrerende verdensbilder: Norsk forvaltning av samisk reindrift i Vest-Finnmark, Norge.» (Vuostálasti máhttu, gilvaleaddji máilmmigova: Oarje-Finnmárkku sámi boazodoallu, norgalaš hálddašeamis.
