-Almmuhus-
OAIVILATMuito­čálus – Tove Skutnabb-Kangas 1940–2023:  Gielalaš olmmoš­vuoigatvuođaid váiba­meahttun ovddi­deaddji

Muito­čálus – Tove Skutnabb-Kangas 1940–2023:  Gielalaš olmmoš­vuoigatvuođaid váiba­meahttun ovddi­deaddji

-

-

Filosofiija doavttir, doseanta Tove Skutnabb-Kangas (TSK) jámii baifáhkka iežas geassebáikkis Ruoŧas miessemánu 29. beaivve. Son lei 83-jahkásaš, riegádan Helssegis 6.7.1940. TSK válmmastuvai stuđeantan Vaasa nieidalogahagas 1959:s, stuđerii Helssega universiteahtas davviriikkalaš gielaid, bajásšaddandiehtagiid, psykologiija ja filosofiija ja válmmaštuvai magisttarin 1965:s. Son nákkáhalai Roskilde universiteahtas 1987:s.

Dan maŋŋá go son lei earránan nieiddaidis áhčis, Tero Kangasis, son fárrii Dánmárkui 1979:s ja náitalii kollegainis Robert Phillipsoniin 1983:s. Akademalaš bargguid lassin soai divššuiga šaddoeatnama, sávzzaid, vuoncáid ja čuotnjágiid unna ekologalaš eanandálus, gos oruiga.

TSK oamastii iežas gielalaš olmmošvuoigatvuođaide ja unnitloguide. Son logaldalai ja almmustahtii olu iešguđet forumiin. Juo 1970-logus son čálii das, mo ovttagielatvuohta lea máilmmis spiehkastat ja guovtte- ja máŋggagielatvuohta lea dábálaš. Son kritiserii dan áigge Ruoŧa ságastallamiin dábálaš jurdagiid ´beallegielatvuođas´(halvspråkighet) ja ákkastalai dan, ahte mánnái lea vejolaš oahppat oktanaga máŋggaid gielaid. Son ávzzuhii Ruoŧa suopmelaččaid gáibidit iežaset gielalaš vuoigatvuođaid ja doarjjui sin dan barggus. TSK árrat almmustuvvan girji guovttegielatvuođas (Tvåspråkighet, 1981) ja maŋŋeleappos almmustahtton girji unnitloguin, gielas ja rasismmas (Minoritet, språk och rasism/ Vähemmistö, kieli ja rasismi, 1988) leat ain dehálaččat stuđeanttaide ja dutkiide.

TSK bargu lei earenoamáš mávssolaš sámiid ja eará eamiálbmogiid gielalaš olmmošvuoigatvuođaid ovddideames. Son váikkuhii máŋgga dásis, muitalii guovttegielatvuođa dutkamušain, juohke ovtta iežas giela mearkkašumis ja juohkehažžii gullevaš gielalaš vuoigatvuođain dalle go son galledii unna gilážiid, skuvllaid ja iešguđetlágan dáhpáhusaid. Seamma áigge son barggai áššedovdin ON- ja eurohpálaš forumiin ja almmustahtii mihá ollu artihkkaliid ja girjjiid. Su deháleamos bargun sáhttá atnit jagis 2000 almmustahttojuvvon Linguistic genocide in education – or worldwide diversity and human rights? – girjji. Gielalaš olmmošvuoigatvuođaid giehtagirjji (The Handbook of Linguistic Human Rights, 2023), man son doaimmahii ovttas isidiinnis Robert Phillipssoniin, sáhttá atnit oktiigeassun eallinbarggustis.

TSK bargu olahii jahkelogiid áigge ollu giellaservošiid iešguđet guovlluin máilmmis. Su čállosat jorgaluvvojedje measta 50 gillii. Guovddáš temán dain ledje gielalaš olmmošvuoigatvuođat, vuoigatvuohta oahpahussii iežas gillii ja gillii laktáseaddji válddi geavaheapmi. TSK ovttasbarggai aktiivalaččat dutkiiguin iešguđet guovlluin máilmmis ja váikkuhii máŋgasiid jurddašeapmái ja bargguide. Son ii dutkin duhtan dušše beare raporteremii áitatvulošgielaid diliin, baicce iskkai aktiivvalaččat roahkásmahttit servošiid, mat dáisttaledje giellamolsuma vuostá. Son roahkasmahtii sámemánáid fuolaheddjiid sirdit sámegiela iežaset mánáide. Dán barggu bohtosat leat odne oaidnimis.

TSK ii leat šat min gaskkas, muhto su sánit leat áigeguovdileappot go goassige ovdal maiddái Davviriikkain.

Áhkkun šaddan lei TSK:ii hui dehálaš. ´Mommo´ skaipii Supmii, spealai Minecraft ja riggodahtii seammás suomagiela sátnerájus. Son muitalii liekkasvuođain iežas bearrašis ustibiidda miehtá máilmmi. Báhcit áibbašit su.

Helssegis ja Soađegilis 22.6.2023 Ilka Haarni Ulla Aikio-Puoskari Pirkko Nuolijärvi

Čállit leat TSK nieida, kollegat ja ustibat

-Almmuhus-