– Mun sávan ahte moai duinna beasašeimme válljet sámegielaid ain eanet arenain, ahte mii válljet ja vuoruhit sámegielaid, čállá sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen dán kronihkas.
Mu stuorra sávaldat lea ahte don lihkostuvašit sámegielalašvuođainat. Ahte dus lea vejolaš oahppat, geavahit ja gullat sámegiela doppe gos don leat ja doppe gos don orut. Munnje lea čielggas ahte go don lihkostuvat sámegielalašvuođainat, de mii lihkostuvvat servodahkan. Mii dárbbašit ovdánanveahki ja -doarjaga dan dásis mas don leat.
Jus galggašeimmet juksat dan mihtu ahte juohkehaš galgá lihkostuvvat sámegielalašvuođainis, de lea Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) politihkalaččat bargan ulbmillaččat dainna máŋga jagi Sámedikkis. De ferte vuos sámi mánáid vuoigatvuođaid nannet giellalágas, oahpahuslágas ja mánáidgárdelágas, dasto ferte njeaidit eastagiid sámegiela válljemis, ja vel ferte movttiidahttit ja bovdet olbmuid geavahit eanet sámegiela gaskaneaset. Muhtun áššiiguin leat lihkostuvvan, eará áššiiguin ferte bargat viidáseappot.
Lihkostuvašeimmet go vai eat, de lea okta prinsihppa maid ferte doalahit go Sámediggi bargá giellaealáskahttimiin. Dat lea dat áddejupmi ahte giela ealáskahttimiin ii lihkostuva jus dat čuohcá eará smávva gielaide. Gielalaš máŋggabealatvuohta nanosmuvvá dušše dalle go buohkain leat seamma vejolašvuođa lihkostuvvat.
Seamma guoská min vuoigatvuođaide gillii. Danne go vuoigatvuođat eai leat dego gáhkku man sáhttá juogadit, de ii leat deháleamos dat ahte galgá lea seamma dahje seamma sturrosaš oassi vuoigatvuođain. Dan sajis fertet bargat dan ala ahte oažžut duohta vuoigatvuođaid juohkehažžii vai olbmot ožžot bálvalusaid iežaset gillii ja besset ovdánit.
Dál go lávken jahkái 2023, de lea giellaealáskahttin ain ambišuvdnan. Mii áigut joatkit sámi giellavahkuin oainnusmahttin dihtii sámegielaid eanet almmolašvuođas. Go sámegiella geavahuvvo mielkerullain ja mielkepáhkain, de leat mii lihkostuvvan giellavahkuin ja fertet joatkit dainna.
Dán jagi galgá Stuorradiggi meannudit guokte lága sámi giellavuoigatvuođaid birra. Dat leat Sámeláhka ja sámegielaid hálddašanguovlu, ja oahpahusláhka. Okta sámediggeráđi mihtuin rievdadusaiguin sámelágas lea sáhttit bovdet ođđa gielddaid sámegielaid hálddašanguvlui.
Mun jáhkán ja sávan ahte mii beassat bovdet davviguovlluid rittu gielddaid bures boahtima sámi giellasearvái. Dakkár giellasearvái masa ollu gielddat ballet searvamis iešguđet sivaid geažil maid sáhttá guorrat ruovttoluotta dáruiduhttimii, muhto mii aŋkke lea rabas ja mas lea sadji midjiide geat háliidit ovddidit sámegiela. Buohkat geat háliidit ja beroštit ovddidit sámegielaid, leat dieđusge bures boahtimat dasa, ležžet dal sápmelaččat vai eai.
Ja jus mihttun lea dahkat sámegielaid servodatguoddi giellan, de lea mu mielas guoskevaš jearrat leat go mii searvevuohtan, servodahkan, duođas válljen sámegielaid?
Mikkel Eskil Mikkelsen, sámediggeráđđi (NSR)
Leat sihkkarit gullan ahte Sámediggi háliida ahte sámegielat galget leat servodatguoddi gielat? Sáhttá leat dakkár doaba mii ii leat čielggas ja man lea váttis áddet, muhto doaba sisttisdoallá áddejumi das ahte sámegielalaš servodathuksen ii leat mange láhkai válmmas. Mis váilu deháleamos gielalaš digitála infrastruktuvra, mis váilu dakkár buorre oahppomannolat mánáidgárddi rájes alit oahpu rádjai mii dagaha ahte mánát duođaid šaddet guovttegielagin, ja mii eat beasa geavahit sámegiela dearvvašvuođabálvalusain nu ollu go mii háliidivččiimet.
Ja jus mihttun lea dahkat sámegielaid servodatguoddi giellan, de lea mu mielas guoskevaš jearrat leat go mii searvevuohtan, servodahkan, duođas válljen sámegielaid? Leat go mii geavahan daid resurssaid mat dárbbašuvvojit ealáskahttimii? Leat go mii jitnosit ja čielgasit dadjan ahte mii háliidit ealáskahttit dan gielalaš searvevuođa masa min máddarat gulle?
Mis lea ain juoga maid fertet čađahit vaikke vel ollu lea buorre ja ain eanebuid sáhttit bovdet sámegielat searvevuhtii. Mun oainnán ovdamearkka dihtii ahte beroštupmi ja dárbu bagadussii sámegielas mánáidgárddiin ja skuvllain lassána. Dattetge leat uhccán ásahusat ja fágabirrasat geaidda sáhttá váldit oktavuođa. Seammás ii leat sámegielat oahpaheddjiid dárbu leamaš stuorát go dál. Vaikke vel buohkat jearahit ge dán gelbbolašvuođa, de eai váldojuvvo sisa jahkásaččat studeanttat sámi mánáidgárde- ja vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuide. Dat leat máŋgga láhkai dakkár duođalaš rávásmuvvanbákčasat maid ferte čoavdit dán jagi. Dainna ii sáhte vuordit boahtte jahkái.
Servodatgažaldagat leat ráidun. Ja de dáidit beassat jearrat daid stuorra gažaldagaid go duohtavuođakommišuvdna geige raporttas ja mii dáidit beassat digaštallat maid duođaid ferte dahkat vai sámegielat galget šaddat servodatguoddi giellan. Mun sávan ja jáhkán ahte jahki 2023 šattašii dat jahki go mii dahkat aiddo dan ja duostat dahkat muhtun stuorra ja duostilis válljemiid vai mii ovttas sáhttit gilvit dan giellailu maid sámegielat juhket sidjiide geat dan háliidit oažžut.
Mun sávan ahte moai duinna beasašeimme válljet sámegielaid ain eanet arenain, ahte mii válljet ja vuoruhit sámegielaid. Mun ieš illudan oahppat eanet lullisámegiela, ja oahpásmuvvat buorebut nuortalašgielain dán jagi. Eanemusat sávan ja jáhkán ahte mii beassat oaidnit ahte mii dárbbašit eanet doarjaga ja veahki dasa ahte juohkehaš mis sáhttá lihkostuvvat iežamet eavttuid vuođul. Go ieš lihkostuvat, de mii lihkostuvvat servodahkan. Ii mihkkege leat buoret go dat.
