-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT– Miellagiddevaš, hásttuheaddji ja somá

– Miellagiddevaš, hásttuheaddji ja somá

-

-

Nie dadjá dálá rektor, Gunvor Guttorm, iežas áiggi birra Sámi alla­skuvllas.

2015 rájes lea Gunvor Guttorm bargan Sámi allaskuvlla rektorin.

Dál, njeallje jagi maŋŋel, lea son gearggus addit sáttasoappi viidáset.

 

Miellagiddevaš, hásttuheaddji ja somá

Nu stuora ovddasvástádus go rektoris lea, de eai leat beaivvit ovttaláganat. Gunvor Guttorm čilge ná iežas áiggi Sámi alla­skuvllas:

– Dat lea leamaš hui miellagiddevaš, dieđus hásttuheaddji ja somá go mii leat leamaš dakkár ođasmahttindilis. Dan dihte leat leamaš olu dakkár hástalusat, muhto maiddái oaidnit daid hástalusaid ahte leat boahtán bohtosat.

 

– Guokte stuora hástalusa darvánan muitui

Go Ávvir jearrá Guttormas guđe hástalusa muitá buot buoremusat iežas áiggis, de ii namut ­dušše ovtta, muhto guokte.

Vuosttaš lei dalle go rahče garrasit dan ovdii oažžut doavttergráda sámegielas ja girjjálaš­vuođas, ja ožžo maid dan.

Viimmat ožžo NOPU:s dohkkehuvvot, ja de maŋŋel vel departemeanta buressivdnidii dan.

– Nubbi stuora hástalus midjiide lea leamaš oažžut johtui sámi oahpaheaddjeoahpu masterdási oahpuid. Dat lea 1. – 7. ceahkkái ja 5. – 10. ceahkkái. Dan leat maiddái nagodan ­oažžut johtui. Die leat dakkár stuora hástalusat, muitala son.

Dan áiggi eai lean dušše hástalusat, muhto rievdadusat maid.

– De lea vel leamaš organisašuvdnanuppástuhttin, mii maiddái gáibidii oalle olu. Mii manaimet golmma fágagoađis guovtti fágagoahtái, časkkiimet oktii fágabirrasiid. Dat lei maid dakkár stuora rievdadus mii mis lei.

 

Mihttu beaggit buorebut

Go Guttorm bargagođii rektorin, de sus lei okta mihttu.

Dat lei ahte galget beaggit buorebut.

Ahte galget beaggit sihke sámi servodagas, galget geasuhiš­goahtit eambbo studeanttaid, muhto maiddái ahte galget nagodit oažžut iežaset jiena gullo­goahtit erenoamážit Sámis, muhto maiddái universitehtaid ja allaskuvllaid vuogádagas.

Die­đus­ge maiddái riikkaidgaskasaččat.

 

– Lehpet go olahan dan?

– Mii leat buorre melgii olahan dan, muhto dieđusge das ferte vuoruhit. Mun lean vuoruhan ahte mii galgat vuos iežamet allaskuvlla rahpat servodahkii, mii galgat rahpat birrasii, ahte leat bures boahtimat deike ja oidnet maid mii dáppe bargat ja galget dovdat dát lea gusto min sámi allaskuvla.

– Maiddái boahtit sáhkalaga sámedikkiiguin, dat lea juoga maid mun ledjen vuoruhan sámi servodaga siskkobealde hui olu. Diehttelasat vel dan iežamet allaskuvlla siskkobealde oažžut dakkár movtta ja boahtteáigedoaivaga, lasiha son.

 

Studeantalohku lassánan

Okta diŋga mainna rektor Gunvor Guttorm garrasit lea bargan, lea studeantalohku.

Su áiggis lea ge studeantalohku lassánan 160 studeanttas 270 studentii.

Son lea leamašan hui čielggas mo ja manne Sámi allaskuvla galgá ovdánit, sámegillii ja sámegielas. 

Su áigodagas leat boahtán sihke masterstudeanttat ja doavttergráda studeanttat.

 

– Studeantalohku lea lassánan dan rájes go don álget rektorin, mo dat orru?

– Dat lea hirbmat somá, ja dat ii leat gal dan dihte go mun lean álgán rektorin, muhto dan sivas go mii leat dihtomielalaččat ­bargan ahte mii galgat beaggit ja oidnot eambbo. Nie de loktet nuoraid gaskkas beroštumi, ­vástida son.

 

Jáhkká ođđa rektoriid birget bures

Go Gunvor Guttorm dál luohpá rektorin, de son ii bala mo alla­skuvllain galgá mannat, go sus lea buorre jáhkku ođđa rektorii.

– Mus lea hui stuora jáhkku ahte dat rektor gii álgá, das leat hui olu iežas jurdagat man láhkai galgá joatkit barggu ja sihkkarit iežas vuogi gávdnat. Mun jáhkán ahte mii leat dál ovttaládje huksen ja nanosmahttán iežamet saji ja jáhkán son hui roahkka birge mu čielga rávvagiid haga, dadjá son vel loahpas.

-Almmuhus-