Finnmárkku Fylkkamánni lea sádden oaidningáibádusa buot skutervuodjima sierravuodjinlobiid ja meannudemiid Guovdageainnu suohkanis jagi 2015 ovddas. Fylkkamánni galgá geahččat buot ohcamušaid ja meannudemiid, ja dasto árvvoštallat meannuda go Guovdageainnu suohkan buot ohcamušaid ovtta ládje.
Finnmárkku Fylkkamánni lea sádden oaidningáibádusa buot skutervuodjima sierravuodjinlobiid ja meannudemiid Guovdageainnu suohkanis jagi 2015 ovddas. Fylkkamánni galgá geahččat buot ohcamušaid ja meannudemiid, ja dasto árvvoštallat meannuda go Guovdageainnu suohkan buot ohcamušaid ovtta ládje.
Finnmárkku Fylkkamánni dál lea guorahallamin Guovdageainnu suohkana sierravuodjinlobiid meannudanvuogi ja lea sádden oaidningáibádusa buot skutervuodjima sierravuodjinlobiid ja meannudemiid Guovdageainnu suohkanis jagi 2015 ovddas. Fylkkamánni galgá geahččat buot ohcamušaid ja meannudemiid, ja dasto árvvoštallat meannuda go Guovdageainnu suohkan buot ohcamušaid ovtta ládje.
Sierravuodjinlohpi dušše suohkana ássiide
Dát ášši čuožžilii go bođii váidda Fylkkamánnii, ovtta olbmos gii lei ohcan sierravuodjinlobi iežas bartii Vuorašjávrái, ja vel guollejávrriide mat leat das lahkosis. Son ii leat Guovdageainnus eret. Váidagis son čállá, ahte go ii ožžon vástádusa ohcamii, de son riŋgegođii suohkanii, gos oaččui duođaštuvvot ahte son lea ožžon sierravuodjinlobi vuodjit bartii, hálddahuslaččat.
Maŋŋil dan son humai meahcástanlávdegotti jođiheddjiin telefuvnnas. Jođiheaddji muitalii ahte suohkan lea mearridan addit sierravuodjinlobiid guollejávrriide dušše suohkana ássiide, ja ahte dát olmmoš ii oaččo sierravuodjinlobi jávrriide.
Dovdá vealahuvvon
Go sierravuodjinlobi hilgun bođii čálalaččat, de lei dat meannuduvvon meahcástanlávdegottis. Ággan hilgumii lei go guovllus leat bohccot ja eará eallit, ja ahte daid ii ábut muosehuhttit. Váidagis čuožžu ahte olbmá mielas lea imaš go dát ákkastallan ii guoskka buohkaide, muhto dušše sidjiide geat eai oro Guovdageainnus. Viidásit čállá iežas dovdat vealahuvvon Guovdageainnu suohkana áššemeannudeamis, ja lea dan dihte bivdán Finnmárkku Fylkkamánni meannudit váidaga.
Vuoruhit suohkana olbmuid
Guovdageainnu suohkana meahcástanlávdegotti jođiheaddji Per Nils Saari (Bargiidbellodat) mieđiha Ávvirii ahte meahcástanlávdegottis sii vuoruhit suohkanolbmuid.
– Lea nu ahte dakkár guovlluin gos leat bohccot, doppe mii háliidit ráddjet nu ahte leat dušše suohkana ássit geat besset vuodjit. Mii leat oaidnán ahte eará guovllu olbmot vuojašit duššiid ja stohket skuteriiguin. Suohkana olbmot ipmirdit váruhit dakkár báikkiin gos leat bohccot.
(Ášši joatká gova vuolde)
– Ii rievtti mielde lohpi
Saari čilge ahte suohkana olbmot ohcet sierravuodjinlobi vai besset oaggut jieŋa alde, muhto ahte eará guovllu olbmot orrot dušše vuojašeami dihte ohcame.
– Nu ii leat rievtti mielde lohpi, muhto dan mii gal sáhttit čilget Fylkkamánnii manne lea nu. Dan gal ferte Fylkkamánni ipmirdit. Mun lean ieš oaidnán go stohket skuteriiguin ja vuojašit váriin, váikko rávisolbmot nai, loahpaha Saari.
Ii leat lobálaš suohkana ássiid vuoruhit
Fylkkamánni birasgáhttenossodaga sekšuvdnajođiheaddji Margareth Wegner Sundfør ii áiggo árvvoštallat movt dán áššis lea geavvan, go dan sii galget easka árvvoštallat go besset áššebáhpiriid oaidnit.
– Mii diehtit ahte lea sávaldat suohkaniid bealis ahte galget beassat suohkana ássiide addit sierralobiid viidát guovlluide, go eará guovllu olbmuide, muhto dat ii leat lobálaš. Dat lea danne go lea ulbmil vuodjimiin mii mearrida oažžu go sierralobi, ii ge gos olmmoš orru, čilge Wegner Sundfør.
Fylkkamánni lei bivdán suohkana sáddet áššebáhpiriid sidjiide ovdal miessemánu 10. beaivvi, muhto Wegner Sundfør ii loga vel ožžon báhpiriid, muhto lohká ahte soitet poasttas, ja dan dihte eai leat boahtán.
Jus lea vealaheapmi, de fámohuhttojuvvo mearrádus
Fylkkamánni birasgáhttenossodaga sekšuvdnajođiheaddji deattuha ahte ii áiggo lohkat ahte nu lea dáhpáhuvvan dán áššis. Wegner Sundfør sáhttá goit ge duođaštit ahte dát ášši lea áidna váidda man sii leat Fylkkamánni bealis ožžon dán guovllus. Son čilge ahte jus lea nu ahte ii okta ge leat ožžon dan seamma ulbmilii sierralobi Vuorašjávrri guvlui, de bissu suohkana mearrádus.
– Jus čájehuvvo ahte lea sáhka vealaheamis, de fámohuhttojuvvo suohkana mearrádus, ja váidda váldo vuhtii. Dasto sáddejuvvo ášši ruovttoluotta suohkanii, muitala Wegner Sundfør.
Báikki olbmuin leat eará dárbbut
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara doarju ollásit iežas bellodatustiba, meahcástanlávdegotti jođiheaddji, das go báikkálaš olbmuin galgá stuorát riekti oažžut sierralobi skuteriin vuodjit. Son deattuha dan ahte son ii kommentere ovttaskas ášši, muhto obbalaččat su oainnu sierralobi-áššiin.
– Dieđusge, go obbalaččat geahččá, de galget buohkat meannuduvvot ovtta ládje, muhto lea hui dávjá nu ahte báikkálaš olbmuin leat eará dárbbut. Joavdelas vuodjimii ii leat lohpi addit sierralobi, lasihastá sátnejođiheaddji. Son deattuha vel ahte dan sáhttá bealuštit birasgáhttenákkaiguin.
(Ášši joatká gova vuolde)
– Áibbas riekta
– Mun ipmirdan hui bures meahcástanlávdegotti jođiheaddji oainnu, ja mu mielas lea áibbas riekta ahte suohkana ássiin galget eará rievttit go eará guovllu olbmuin, dadjá Vasara.
Sátnejođiheaddji čilge ahte meahcástanlávdegoddi galgá váldit vuhtii meahcásteddjiid árbevieruid, ja báikkálaš dárbbuid. Dat árbevierut eai leat eará guovllu olbmuin.
– Mu mielas galggašii nu ahte báikki olbmos galget buoret rievttit. Seamma ládje go Finnmárkkuopmodat addá bivdolobiid, de vuoruhuvvojit báikki olbmot, earret eará lea hálbbit bivdit iežas ruovttuguovllus, dadjá sátnejođiheaddji.
