Norgga našuvnnalaš olmmošvuoigatvuohtaásahus (Našuvnnalaš ásahus) oaivvilda ahte mearrasámiid guolástanriekti, mii lea vuođustuvvon sin historjjálaš geavaheapmái, berre lágain nannejuvvot.
Norgga našuvnnalaš olmmošvuoigatvuohtaásahus (Našuvnnalaš ásahus) oaivvilda ahte mearrasámiid guolástanriekti, mii lea vuođustuvvon sin historjjálaš geavaheapmái, berre lágain nannejuvvot.
olmmošvuoigatvuohtaásahusa direktevra.
Preassagovva: Norgga našuvnnalaš olmmošvuoigatvuohtaásahus
Našuvnnalaš ásahus lea ráhkadan sierra fáddáraportta mearrasámiid olmmošvuoigatvuođaid birra, ja dan birra ahte lea go sin kultuvra doarvái vuhtiiváldojuvvon Norggas.
Raporta lea oassi Našuvnnalaš ásahusa 2016 jahkedieđáhusas Stuoradiggái. Jahkedieđáhus almmuhuvvui njukčamánu 28. beaivvi 2017.
Sihke ON konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, artihkal 27 (SP art.27) ja ILO konvenšuvnnas nr. 169 leat mearrádusat mat galget suodjalit mearrasámiid kultuvrra, dán vuolde maiddái sin mieldemearrideami luondduriggodagaid hálddašeapmái ja geavaheapmái.
ON julggaštusas álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra leat maid mearrádusat mat deattuhit álgoálbmogiid ja sápmelaččaid rivttiid luondduriggodagaide.
2008:s ásahuvvui Riddoguolástanlávdegoddi čielggadan várás mearrasámiid dili.
Vuođđun dasa lei ahte lei eahpesihkarvuohta dan dáfus ahte lea go mearrasámiid riddoguolástanriekti doarvái bures vuhtiiváldojuvvon min álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid mielde.
«Ollu jagiid guolástanreguleremiid bokte lea mearrasámiid árbevirolaš ealáhus šaddan garra deattu vuollái.»
Riddoguolástanlávdegotti evttohusaid ja daid čuovvolanbargguid vuođul mat evttohusaide bohte, leat mii guorahallan dan ahte váldet go dálá lágat doarvái bures vuhtii mearrasámiid vuoigatvuođaid artihkal 27 mielde.
ON Nállevealahanlávdegoddi ávžžuhii 2015:s norgga eiseválddiid geahčadit mearriduvvon guolástanlágaid, sihkkarastit dan ahte láhka dohkkeha dohkálaš dásis mearrasámiid sajáiduvvan vuoigatvuođaid
guolásteapmái ja eará ođasmahtti mariidna riggodagaide mearrasámi guovlluin.
Dan lea maid ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi ja ILO ekspeartalávdegoddi čuovvolan.
Vuoigatvuođaid ferte buorebut sihkkarastit
Našuvnnalaš ásahus oaivvilda ahte mearrasámiid rievttit guolásteapmái, suodjalus sidjiide iešguđetlágan sisabahkkemiid vuostá ja sin riekti beassat searvat mariidna riggodagaid hálddašeapmái ja ávkin atnimii, berre sihkkarastojuvvot buorebut go dál.
Dálá našuvnnalaš njuolggadusmearrádusat suodjalit oalle unnán mearrasámiid riddo -ja vuotnabivddu.
«Njuolggadusmearrádusat eai dohkket makkárge vuosttašrievtti mearrasámiide dan vuođul go sii leat mearrasámiid ja álgoálbmotjoavku, eai ge dan man dárbu lea seailluhit sin kultuvrra.»
Otná hástalusat báikkálaš vuotna- riddoguolásteddjiide mearrasámi guovlluin, leat maid dat ahte leat iešguđetlágan sisabahkkemat mat duohta dilis sáhttet leat hehttehussan guolásteapmái.
Go árvvoštallá ovdamearkka dihte ruvkedoaimmaid dahje guollebiebmanrusttegiid, de ferte maid vuhtiiváldit ollislaš váikkuhusaid mat leat gártan ovdalaš sisabahkkemiin.
Vaikko vel dat okta sisabahkken mas lea sáhka ii soaitte nu ollu čuohcat guolástanvuoigatvuođaide, de dat sáhttá ovttas ovdalaš sisabahkkemiiguin mielddisbuktit dan ahte dat manná meaddel 27. artihkkala gierdanráji.
Ferte sihkkarastit mearrasámiide searvanrievtti sin materiálalaš kulturvuođu stivremii ja hálddašeapmái, vai nagoda sihkkarastit sin guolástanrievtti buoremus lági mielde.
Mieldemearridanriekti juohke áššedilis boahtá čielgasit ovdan ILO-konvenšuvnnas nr. 169.
ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi lea iežas árvvoštallamis maid deattuhan dan man dásis unnitlogujoavku lea leamaš mielde dan regulerema hábmemis mas lea sáhka.
ON olmmošvuoigatvuođalávdegotti práksisa čájeha maid dan ahte sápmelaččaid kultursuodjaleapmi SP art.27 mielde fátmmasta rievtti luondduriggodagaide, dan vuolde maid guolásteapmái, ja ahte sámi kultuvrra seailluheapmi lea stáhta ovddasvástádus.
Lágas nannejuvvon guolástanriekti
Mearrasámiid guolástanriekti oassin sin kulturdoaimmaheamis mii lea vuođđuduvvon sin historjjálaš guolásteapmái, berre nannejuvvot lágain.
Seamma guoská maid positiivvalaš vealahanriektái eriid juohkimiid oktavuođas ja sullasaš diliin, jus dat lea dárbbašlaš mearrasámiid materiálalaš kulturvuođu vuhtiiváldimis.
«Mearrasámiid riekti beassat searvat iežaset materiálalaš kulturvuođu ávkkástallamii, jođiheapmái ja hálddašeapmái ferte sihkkarastojuvvot buorebut go dála láhkamearrádusain, vai Norga deavdá iežas internašuvnnalaš geatnegasvuođaid.»
Láhkaaddin ferte sihkkarastit dan ahte sisabahkkemat mat sáhttet čuohcat mearrasámiid materiálalaš kulturvuđđui, galget doarvái bures čielggaduvvot.
Mearrasámiid vuoigatvuođat leat maid fáddán semináras maid Našuvnnalaš ásahusa lágida Romssas bearjadaga miessemánu 19.beaivvi 2017.
Eanet dieđut seminára birra biddjojuvvojit min neahttasiidui (www.nhri.no). Lea maid vejolaš oažžut jahkedieđáhusa ja fáddáraporttaid go váldá minguin oktavuođa.
Kronihkkačálli: Petter Wille, Norgga našuvnnalaš olmmošvuoigatvuohtaásahusa direktevra.
