Ođđa raporta čájeha ahte jahkásaččat vižžojuvvojit ávdnasat Norgga mehciin maid árvu lea lagabui 6,5 miljárdda kruvnna ovdal go ođđa gálvu lea buvttaduvvon.
Lea NIBIO-dutkaninstituhtta mii Eanadoallodirektoráhta ovddas lea ráhkadan raportta. Lea vuosttaš geardde go Norggas lea kárten buot meahcceriggodagaid.
– Lean áibbas sihkar ahte meahcceriggodagaide lea velá eanet dárbu boahttevaš jagiid, logai eanandoallo- ja biebmoministtar Sandra Borch go Eanandoallodirektoráhtta almmuhii raportta fágakonferánssas dán vahkus.
– Mis ferte leat buorre politihkka vai sáhttit doarjut dáid stuorra ja mávssolaš riggodagaid vejolaš árvoháhkamii ja mii fertet dan dahkat ceavzilis vugiin, deattuhii ministtar.
Mávssolaš riidogaskaoapmi
Dušše vihtta proseantta Norgga eatnamis lea geavahuvvon eanadoalus dahje dáluide. 95 proseantta lea meahcci. Meahcci árvoháhkama vuođđu lea fotosyntesa mii dáhpáhuvvá vuovdedoalus, guohtumis, boazodoalus ja meahccástallamis bivddu, guolásteami ja čoaggima bokte. NIBIO-raporta čájeha makkár dilis lea dat ja makkár vejolašvuođat das lea árvoháhkamii, muhto čujuha maid makkár riiddut mat sáhttet bohciidit go vuostálas beroštumit ja áigumušat beaškkehit oktii seamma meahci alde.
– Go lea meahcceriggodagas beroštupmi, de šaddet maiddái vuostálaš beroštumit čavgasut. Dat geavvá maid eanadoalus. Mis ferte leat diđolaš, jierpmálaš ja aktiivvalaš meahccehálddašeapmi. Mii dárbbašat buori máhtu ja buriid reaidduid go galgat iešguđet beroštumiid vihkkedallat nuppi nuppi vuostá. Mu mielas lea NIBIO-raporta buorre vuođđu boahttevaš politihkkii ja hálddašeapmái, lohká Sandra Borch.
Dás gávnnat eambbo dieđuid.