Go Sállir orohahkii ceggejedje bieggaturbiinnaid, de gárttai olles bearaš kriisadillái. Sara Katrine Aleksandersen válddii sisabahkkemiid nu lossadit ahte ii šat háliidan eallit. Son dáhttu muitalit dán birra vai boazodoalus šattašii eanet rabasvuohta psyhkalaš dearvvašvuođa birra. – Go buohccájin, de in duostan oktii ge muitalit dan birra. Nuorat boazodoalus han galget leat nu gievrrat ja nannosat, daidda ii galgga mihkkege čuohcat, lohká nuorra boazodoalli.
Guhtta jagi leat vássán dan rájes go Sara Katrine Aleksandersen (20) fárrii bearraša mielde Romsii. Su eadni lei oainnat váldán badjelasas siidaoasi Sállir orohagas.
– Mus lei álggos hui olu suhttu ja jurddašin mii bijai juste munnje dakkár vuorbbi ahte šadden guođđit Guovdageainnu. Mun nihtten báhcit Guovdageidnui ja ahte oažžuba rátkit mu bohccuid. Mun in áigon vuolgit mielde amas máilbmái, muitala Sara Katrine.
Son lei 14-jahkásaš go bearaš jođii Sállirii. Álggos oste viesu Straumsbuktas ja doppe váccii ge Sara Katrine 10. luohká.
– Dat stuorámus erohus lei ahte skuvllas eai ipmirdan maid mun bargen vahkkoloahpaid ja eahkediid jus mii gárddástalaimet, guođoheimmet, áidduimet dahje barggaimet eará boazobargguid. Munnje lei hui stuorra noađđin ahte eai ipmirdan min dili ja mu bargguid, dat dagahii ahte geassádin veahá eret.
Guorosvuohta
Sara Katrine dolkkai daid olu gažaldagaide ja mearridii baicce doallat oktasaš logaldallamiid skuvlaskihpáriidda mas muitalii iežas sámi duogáža birra.
– Mun dollen golbma logaldallama luohkkái sámegiela, bohccuid ja boazodoalu birra. Mu mielas lei oainnat nu váivi go máhtte nu unnán vaikke ledje bajásšaddan boazodoalloguovllus ja Romssa suohkanis mii lea sámi suohkan. Mun jáhkán ahte maŋitáiggis dihtet eambbo, muhto in dieđe man olu muitet. Mun soaittán dušše leamaš muosehis skuvlaoabbá gii cirbmun gitta iežan kultuvrii, lohká son.
Go fárrii guovddáš Sámis gávpogii, gos sámevuohta ii lean oidnosis, de dovdagođii Sara Katrine stuorát dárbbu čalmmustahttit iežas sámi duogáža ja identitehta.
– Mun gal roahkka šadden eanet ČSV go fárriimet. Dan jagi go vázzen 10. luohká, de lei Tråante. Mun bessen eatni mielde vuolgit dohko ja dat lei nu stuora dáhpáhus munnje. Doppe ledje nu olu sápmelaččat ja bessen leat fárrolaga eará sámi nuoraiguin. Dat guorosvuohta mii gárttai go fas bohten skuvlii, dan mun in máhte čilget. Mus lei skuvla vel máŋga mánu ja dainna gal jierásmuvven.
«Dat guorosvuohta mii gárttai go fas bohten skuvlii, dan mun in máhte čilget»
Sara Katrine
Ii lean šat ruoktu
Go Sara Katrine geargá vuođđoskuvllas, de mearrida gazzat boazodoallooahpu Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas. Son máhccá Guovdageidnui ja fárre áhkus ja ádjás lusa.
– Mun várra doivon ahte fárren ruoktot go doppe han mus ledje buot oahppásat, muhto mun lean várra dan mađe čatnon iežan oabbái, villjii ja váhnemiidda, ahte ii lean dan dihte nu ruoktu. Guovdageaidnu lei rievdan, ii han doppe šat orron olles min bearaš. Nu ahte dat ii ge lean šat seamma álki, lohká Sara Katrine ja joatká.
– Mun fárrejin Guovdageidnui 2017 čavčča ja dalle álge hukset bieggamilluid min orohahkii. Ovtta láhkai lei buorre ahte in lean dáppe go mu bearaš gárttai kriisadillái, dát han čuozai midjiide juohke láhkai. Seammás lei hui lossat leat guhkkin eret go háliidin leat doarjjan unna oappážii ja villjii.
«Ovtta láhkai lei buorre ahte in lean dáppe go mu bearaš gárttai kriisadillái, dát han čuozai midjiide juohke láhkai»
Sara Katrine
Sisabahkkemat
Nordlys vind ceggii oktiibuot 67 bieggaturbiinna Vilgesvárrái ja Ruksesvárrái. Sara Katrine dadjá ahte dás leamaš váikkuhusat sin siidii. Sii leat massán guohtuneatnamiid.
– Vuosttažettiin lea doppe 5-6 miilla luodda, nu ahte sihke infrastruktuvra ja bieggaturbiinnat leat váikkuhan. Dat leat billistan olu eatnamiid ja dagahan olu rieja boazoguohtuneatnamiidda. Bohccot leat maid ipmirdan ahte bieggaturbiinnaid lahka ii galgga mannat, lea hirbmat váttis doalahit ealu das lahka ja dan dáfus leat massán guohtuneatnamiid. Mii leat šaddan earáláhkai jurddašišgoahtit ja earáláhkai geavahit eatnamiid.
Son muitala maid ahte bieggamillot sáhttet sorbmin sidjiide dálvet ja ahte vánddardit guovllus stuora baluin.
– Maŋŋel go gerge huksemis bieggaturbiinnaid, de čuožžiledje ođđa váttisvuođat. Bieggamilluid soajit bálkot jieŋaid. Dat leat midjiide sorbmin ja sáhttet goddit jus olmmoš dahje boazu deaivvahallá. Mis lea bággu doppe vánddardit, muhto lea hirbmat ilgadis jurdda jus dat ovdamearkka dihte sorbmejit mu vielja go lea mannan vuodjit ealu, lohká Sara Katrine Aleksandersen.
Ii háliidan šat eallit
Sisabahkkemat mat leat rievidan sin guohtuneatnamiid šadde maid nu stuora giksin ahte nuorra boazodoalli buohccái psyhkalaččat.
– Mun válden hui lossadit go álge hukset bieggaturbiinnaid ja vásihin ahte buot čáhpodii 2018 geasi. Mun ledjen nu olu váivahuvvan, jurddašan dan birra ja oaidnán man stuora giksin huksenbarggut ledje bohccuide. Doppe han vudje máŋga čuođi biilla beaivválaččat. Loahpas čáhpodii buot ja mun in muitte nu olu dan geasis.
«Loahpas čáhpodii buot ja mun in muitte nu olu dan geasis»
Sara Katrine
Sara Katrine ii muitalan iežas hástalusaid birra ovdal dovddai ahte lea heahti ja ahte dárbbaša veahki.
– Álggos in muitalan dán birra oktiige. Dat soaitá dakkár mekanisma vai birge, muhto loahpas mus lei bággu muitalit. Mii riŋgiimet doaktáriidda ja logaimet ahte lea heahti. Mun dárbbašin veahki dakkaviđe. Jus in livččii rahpasit, de in jáhke ahte livččen dás dál. Doaktárat čilgejedje ahte mus lei sihke lossamiella ja ballu. Dat ii lean leaika.
Eaba sádden máná skuvlii
Maŋŋel geasseluomu ii máhccan Sara Katrine skuvlii. Son lei ain buohcci ja dárbbašii divššu.
– Mun galgen dan čavčča álgit 2. luohkkái, muhto mu váhnemat eaba duostan mu sáddet Guovdageidnui. Mun ožžon psyhkalaš divššu muhtin čeahpes olbmos dáppe Romssas ja jorren doppe juovllaid rádjai. Dan maŋŋel máhccen Guovdageidnui gos maid ožžon veahki. Mun ledjen oalle intensiiva divššus jagi. In mun buorránan ovttatmano, muhto go váldá áiggi, de oahppá ieš birget, lohká 20-jahkásaš.
Sara Katrine Aleksandersenin manná dál bures, ja son dadjá ahte buozalmasvuođa dihte lea nanusmuvvan. Son han lei mearridan ahte ii galgga šat eallimin go bieggaturbiinnat ceagganit, muhto de oaččui divššu.
– Go mun buohccájin, de eai lean vel bieggaturbiinnat ceggejuvvon. Mun mearridin ahte in áiggo daid goassege oaidnit, muhto go dat válbmanedje ja go oidnen daid, de jurddašin ahte mun birgen ja ahte dat manná bures. In mun dárbbašan jápmit daid dihte. Dáinna lágiin jáhkán ahte bessen eret dain vearrámus jurdagiin.
«– Mun mearridin ahte in áiggo daid goassege oaidnit, muhto go dat válbmanedje ja go oidnen daid, de jurddašin ahte mun birgen ja ahte dat manná bures. In mun dárbbašan jápmit daid dihte»
Sara Katrine
Buozalmasvuohta rievdadii su
– Mus lea hui nanu psyhka dál ja mus manná bures, muhto álo ii leat buot nu álki. Mun jáhkán ahte go šattat nu buohccin go mun ledjen, de dat bissu hui guhká gorudis. Buozalmasvuohta lea várra dat mii lea mu hábmen eanemusat olmmožin. Dat rievdadii mu ja jáhkán ahte lean nanusmuvvan go bessen das eret, lohká Sara Katrine.
Son muitala ahte ohcala eanet rabasvuođa psyhkalaš dearvvašvuođa birra boazosámi nuoraid birrasis.
– Nuoraid gaskkas lea rievtti mielde olu sáhka psyhkalaš dearvvašvuođa birra, muhto ii boazodoalo nuoraid gaskkas. Dat lea hui jaskes fáddá. Dan dihte mun mearridin ge muitalit iežan vásáhusa birra medias. In han mun duostan álggos oktii ge muitalit ahte ledjen hui buohcci, go boazodoallonuorat galget leat nu gievrrat ja nannosat. Midjiide ii galgga mihkkege čuohcat, muhto mii leat maid beare olbmot. Midjiide maid čuhcet dákkár garra roasut. Livččii hui dehálaš ahte sáhttit hupmat psyhkalaš dearvvašvuođa birra boazodoalus, lohká Sara Katrine.
«Midjiide ii galgga mihkkege čuohcat, muhto mii leat maid beare olbmot. Midjiide maid čuhcet dákkár garra roasut»
Sara Katrine
Lávken politihkkii
Sisabahkkemat dagahedje ahte Sállir orohaga nuorra boazodoalli buohccái, muhto dat dolvo maiddái Sara Katrine politihkkii. Jagi áigi searvvai son Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) nuoraidlávdegoddái ja maŋŋel čavčča válggaid válljejuvvui son sámediggeáirrasin Gáiseguovllu válgabiirres. Boazodoallu lea nuorra politihkkára váibmoášši.
– Vuosttažettiin lea mus áigumuššan nannet boazosámi nuoraid jiena Sámedikkis. Mun áiggun maid bargat dan nammii ahte sáhttit láhčit dili nu ahte nuorain lea álkit leat boazodilis. Muđui beroštan gielas go dat lea guovddášoassin min servodagas ja dan fertet fievrridit viidáset ja seailluhit, lohká nuorra politihkkár geas leat vuordámušat čuovvovaš njealji jahkái.
– Dat šaddá hui gelddolaš ja jáhkán ahte galggan olu oahppat. Lea maid veahá issoras go politihkas ii soaitte álki leat nuoramus, muhto mun illudan dán áigodahkii. Mun illudan oahppat ja oaidnit lean go nanusmuvvan politihkkárin njeallje jagi geahčen.
Servodatberošteaddji
Sara Katrine muitala ahte politihkka geasuha danin go berošta das mii dáhpáhuvvá su birra.
– Mun jáhkán ahte lean álo leamaš servodatberošteaddji. Mun lávejin mánnán jo jearahit hui olu. Mu váhnemat leaba álo munnje čilgen ja váldán áiggi muitalit ja oahpahit manne lea nuo ja ná. Mus lea hui lihkku go váhnemat diehtiba olu servodagas, soai berošteaba ja čuovvuba mielde. Dainna lágiin lean olu oahppan ja soai leaba munnje buori doarjagat dál, lohká son.
Go NSR lei bargamin nominašuvnnaiguin, de válde Sara Katrinen oktavuođa. Sii jerre ii go searvvašii Gáiseguovllu válgalistui, muhto dan son ii háliidan.
– Mun lohken ahte in searvva go lean nu nuorra. Sii bivde mu jurddašit, ja go munnje bidjui diet jurdda, de dat geasuhii mu eanet ja eanet. Vástidin gal fas ahte in searvva, muhto de sihte mu searvat jearahallamii. Dasa in lean ráhkkanan, muhto dattege árvaledje mu bidjat listtu 4. sadjái. Go de válljejin oassálastit, de háliidit maid čájehit ahte ánssášan dán saji. Lean iežan mielas olu bargan válggaid ovdal, válgagiččus ja alddán goit lean čájehan ahte ánssášan saji Sámedikkis. Mis manai bures válggain ja munnje rahppui sadji go Runar (red.meark.: Myrnes Balto) manai ráđđái. Dat gal lea hui somá ja lean rámis go lean beassan nuoramus sámediggeáirrasin.
Ásahan iežas bargosaji
Sara Katrine leamaš boazodoallohárjehallin eatnis ja áhčis siiddas maŋimuš guokte jagi, muhto dáinna gearggai mannan giđa. Dál son orru bearrašiin Gáhttovuonas ja vázzá Sállira joatkkaskuvlla gos váldá oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhusa.
– Mus eai leat nu olu plánat maŋŋel joatkkaskuvlla, muhto áiggun fárret Guovdageidnui. Doppe áiggun studeret sámegiela allaskuvllas. Muđui in vel dieđe makkár oahpu háliidan gazzat boahtte áiggis. Mun lean rievtti mielde dakkár olmmoš geas leat plánat juohke diŋgii, muhto ii fal oahpu ektui. Mun jurddašan ahte fuobmán go váccán dohko ovddasguvlui, lohká son.
Skuvlla, boazodoalu, duoji ja politihka lassin lea Sara Katrine ceggen iežas fitnodaga man gohčoda Ž design. Son hábme viessodávviriid mat čalmmustahttet sámi giela ja kultuvrra.
– Mun lean veahá dakkár olmmoš gii in stađa čohkkát jaska, ja mu geasuhii alddán ásahit bargosaji. Gründereallin lea hui hástaleaddji, muhto hástalusat han geasuhit mu. Mun oahpan hui olu ja lea somá oaidnit man olu nagodan buvttadit, man olu nagodan vuovdit, man olu nagodan bargat ovtta beaivvis ja galli barggus háhppehan seamma beaivvis fitnat.
Boahtteáigi boazodoalus
Vaikke Sara Katrine lea ásahan iežas fitnodaga ja pláne boahtteáiggis gazzat oahpu, de jáhkká iežas maiddái joatkit boazodoalus. Son jáhkká ahte sus, uhca vieljas ja uhca oappás lea boahtteáigi Sállira orohagas.
– Mii leat várra bajásgesson dasa ahte ferte garrasit bargat, nu ahte mun gal jáhkán iežamet birget. Mun oainnán iežan Sálliris boahtteáiggis, muhto in dieđe heiven go beaivválaččat bargat bohccuiguin. Mu han geasuha maiddái sámi servodaga akademalaš oassi. Nu ahte in dieđe lean go mun boahtteáiggis beaivválaččat boazodoalus, muhto in jáhke ahte sáhtán dan goassege guođđit.
Sara Katrine eatnibeale olbmot gullet boazodoalloealáhussii ja sin bearrašis leamaš ge niehku bargat bohccuiguin. Dát ollašuvai go besse váldit badjelasas doalu Sálliris.
– Dat ii leamaš nu álki ja stuorámus moraš lea ahte massiimet guohtuneatnamiid bieggamilluide. Mu váhnemat han válljiiga deike johtit vaikke dáppe ii leat dálveorohat, nu ahte mis leat lossa dálvvit ja dat vearáskedje olu maŋŋel bieggamillohuksemiid. Vaikke lea lossat, de dáidá mu buoremus eallinvásáhus leamaš johtit Sállirii. Dat han lea addán midjiide vejolašvuođa hábmet iežamet boazodoalu ja dán barggus lean mun leamaš mielde álggu rájes go ledjen dan mađe stuoris go jođiimet deike, loahpaha Sara Katrine Aleksandersen.
Sara Katrine Aleksandersen muitalii dán birra Ávvira «Mu eallin» podcast-ráiddus:
