-Almmuhus-
-Almmuhus-
OAIVILATManne galget sámi guovlluid guolás­teaddjit vuoru­huvvot ovdde­mussii?

Manne galget sámi guovlluid guolás­teaddjit vuoru­huvvot ovdde­mussii?

-

-

– Dat dárbbaša buot dan doarjaga maid sáhttá oažžut, maŋŋel go lea šaddan čáhkket saji eará dárbbuide máŋggaid buolvvaid, erenoamážit mearrasámi guovlluin, čállá sámediggerpresideanta Silje Karine Muotka (NSR) dán kronihkas. 

Sámi guovllu guolásteddjiin lea vuoigatvuohta bivdit dorski. Dan nanne oassálastiláhka hui čielgasit. Liikká lea erohus das ahte lea vuoigatvuohta ja oažžut vuoigatvuođa. Norgga stáhtas lea erenoamáš ovddasvástádus sihkkarastit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođu. Dát lea kultuvra mii doaivvu mielde lea ođđasishuksenproseassas. Dat dárbbaša buot dan doarjaga maid sáhttá oažžut, maŋŋel go lea šaddan čáhkket saji eará dárbbuide máŋggaid buolvvaid, erenoamážit mearrasámi guovlluin. Dorski lea máŋgga mearrasámi servodaga geađgejuolgi. Go mii dál oaidnit ahte šaddá unnit dorski ollislaččat, de ferte ráđđehus čuovvulit iežas álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid, ja geahččat bearrái ahte várrejuvvo dan mađe ahte sihke guolásteddjiin ja vuostáiváldiin min guovllus lea juoga mas ellet.

Sihke dan dihte go das lea nu olu, ja go dat lea olámuttos unnimus bivdofatnasiidda, ja go dat lea bivnnuhis gálvu máilmmimárkanis, de lea dorski maiddái dat villaguolli mii lea deháleamos sámi guolástanservodagaid ekonomiijii, jus geahččá visot oktan. Sámi guovlluin leat máŋgga sajis eanas smávva bivdofatnasat. Dat mii lea dáid bivdofatnasiid dovdomearka lea ahte bivdinvejolašvuođain lea lagas oktavuohta sihke dálkkiin, leago vejolaš báikkálaččat leveret guliid ja beasatlašvuohta daidda stuora guollenáliide mat bohtet riddui muhtin áigodagaid jagis.

Dan guokte maŋemus dorskeáigodaga lea unnán mii lea lihkostuvvan unnimus bivdofatnasiidda davvin. Diibmá dagai koronapandemiija ahte máŋgga vuostáiváldinrusttegis ledje hástalusat, sihke oažžut áigodatbargiid maid sii dárbbašit, ja oažžut guliid kundariidda máilmmis. Dán jagi lean gullan máŋgga guolásteaddjis geaiguin mus lea leamaš oktavuohta ahte kombinašuvdna dasa ahte áigodagas lea heajos dálki ja dat ahte dorski lea ollen maŋŋit, lea hehtten buori earreávkkástallama. Ahte máŋga ášši rievddadit dán ealáhusas ii leat mihkke ođđasiid, ja sávan duođai ahte unnimus bivdofatnasat lihkostuvvet 2023-áigodagas. Vai šattašii dássedis dienas ja vai unnidivččii heaitinriskka, de oaivvildan dehálažžan ahte dát fatnasat oččoše vejolašvuođa váldit ruovttoluotta dan maid leat massán. Sámediggeráđđi lea dan dihte, ovttas sámi bivdoorganisašuvnnain Bivdduin, árvalan ahte olles reastahivvodat riddoguolástanortnegis sirdojuvvo boahtte jahkái.

Dasa gii ii dieđe mii riddoguolástanortnet lea, de lea sáhka lassi dorskehivvodagas daid smávimus fatnasiidda main lea unnimus dorskeearri, mii addo fidnoguolásteddjiide geat orrot sámi guovlluin. Ulbmil dán ortnegis, mii ásahuvvui birrasii logi jagi áigi, lea váikkuhit dasa ahte nannet ealáhusvuođu unnimus bivdofatnasiidda sámi riddo- ja vuotnaguovlluin ja eará hearkkes riddoservodagain.

Guolástanealáhusas lea nu ahte rámmaeavttut sáhttet jođánit rievdat, ja ođđa reguleremat mearriduvvojit dan dihte sihke okte ja máŋgga geardde jagis. Sámediggeráđđi ovddida dan dihte juohke čavčča árvalusa jahkásaš guolástanáššái, mas min eamiálbmotparlameantta eanetlohku dasto mearrida makkár mihtut galget vuoruhuvvot guolástuspolitihkas boahttevaš jagi. Dán jagi lean mun ja ráđđi árvalan máŋggaid doaimmaid mat sihkkarastet sisaboađuid min guovlluid fidnoguolásteddjiide geain leat unnimus fatnasat. Okta doaibma lea sihkkarastit ahte dat oassi mii ii geavahuvvo riddoguolástanortnegis sirdojuvvo boahtte jahkái. Ovdal go boahtte jagi reguleremat loahpalaččat mearriduvvojit, de áiggun geahččalit soabadit ráđđehusain juste dás, konsultašuvdnaortnega bokte. Sihke Sámedikkis ja sámi beroštumiin geaidda mearrádus čuohcá, lea vuoigatvuohta geavahit konsultašuvdnaortnega.

Sámediggi galgá ovddastit olles Sámi servodaga viidodaga. Rehkenasttán ahte guolástusministtar Skjæran váldá daid ođđa rievdadusaid Sámelágas duođas, ja geahččá bearrái ahte guoskevaš sámi beroštumit konsulterejuvvojit ovdal go boahtte jagi guolástusreguleremat mearriduvvojit. Sii ánssášit oainnat ahte sin jienat gullojit. Buorre kandidáhtta dás lea ovdalis namuhuvvon Bivdu, mii ain lea kritihkalaš ja lossa bajáshuksendásis, ja mii dárbbaša ahte Stáhta aktiivvalaččat doarju sin dehálaš barggu. Sámediggeráđi mielas lea dehálaš doarjut Bivddu barggu maiddái ekonomalaččat. Dát lea dan mielde man ovddas sámediggeráđđi, jahkásaš guolástusášši bokte, lea árvalan bargat.

-Almmuhus-