Máilmmi iešsorbmen­eastadeami beaivi: – Galgá duostat hupmat ja jearrat ieš­sorbmema birra

Oallugiidda váttis hupmat iežaset iešsorbmenjurdagiid birra. Psykologas lea čielga ávžžuhus hupmat dovdduid, iešsorbmema ja váttis áššiid birra.

Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna (WHO) estimere ahte badjel 700 000 olbmo sorbmejit iežaset jahkásaččat. Juohke iešsorbmema oktavuođas leat sullii 20 eará geat vigget iežaset sorbmet, dahje sis leat duođalaš jurdagat iešsorbmema birra. 

– Diibmá jápme Norggas 693 olbmo iešsorbmemii, 495:s ledje dievddut. Go guovttis golbmasis dán statistihkas leat dievdoolbmot, de dat mearkkaša ahte dárbbašit buoret ipmárdusa ja eanet máhtu dan birra. Mii dárbbašit iešsorbmeneastadandoaibmabijuid mat leat heivehuvvon dievdoolbmuide, čálliba SÁNAG dutkit Marianne Larssen ja Anne Silviken kronihkas.

Odne, čakčamánu 10. beaivi, lea Máilmmi iešsorbmeneastadeami beaivi. Dán jagi fáddán lea «Changing the Narrative on Suicide». Mii ávžžuhuvvot nuppástuhttit ipmárdusa iešsorbmema ektui, muhto maid dat mearkkaša?

– Iešsorbmen lea duođalaš álbmotdearvvašvuođahástalus

Guovdageainnu suohkana psykologa, Risten Biret Elle Eira, lohká daid surgadis lohkun mat muitalit ahte iešsorbmen lea duođalaš álbmotdearvvašvuođahástalus vel dáppe, ovtta máilmmi buoremus riikkain maid, ja ahte leat olu olbmot dáppe maid geat eai nagot eallit.

– Dieđusge daid loguid lassin bohtet vel daid olbmuid oapmahaččat, olbmát, servodat ja olu earát, nu ahte dat čuohcá hui oallugiidda. Dat lea servodatváttisvuohta, dadjá son.

Psykologa lohká maid oaidnit ahte dat lohku dássedit lassána, ja eanas oassi dain olbmuin leat dievdoolbmot. Guokte goalmmádasoassi.

– Dat dieđusge muitala ahte dat lea juoga mii lea nu mo ii galgga leat dan servodagas gos mii eallit. Mun jáhkán dan čájehit ahte mii dárbbahit viiddidit iežamet ipmárdusa, iežamet geahččanguovllu, earenoamážit mo mii jurddašit dievdduid ja iešsorbmema ektui. 

Olu diŋggat mat váikkuhit iešsorbmemii

Leat olu bealit mat váikkuhit iešsorbmemii ja mat dahket ahte dat riska lassána. Earret eará namuha son psyhkalaš váttisvuođaid, psykososiála váttisvuođaid, guhkit áiggi badjel geafivuođa, gárrenmirkogeavaheami, oktonasvuođa ja kollektiivvalaš traumaid álbmogis.  

– Dat mii guoská min servodahkii dáppe Guovdageainnus, dan mii diehtit maid ahte sápmelaččat raporterejit eanet psyhkalaš váttisvuođaid go majoritehtaálbmot. Sámis ja Guovdageainnus maid leat mis leamaš olu iešsorbmemat maŋemus moatti jagis. Leat ge olu stuora rievdadusat leamaš dáppe Sámi servodagas, dušše maŋemus moaddelot jagi. Ahte mii eallit eambbo individuálalaččat, oarjemáilmmi vuoiŋŋas, mii leat olu institušuvnnain, mis lea unnit lagasvuohta sihke nubbi nubbái ja várra maid lundui ja meahccái. Šaddat maid dáistalit olu stuora fámuiguin iige dan sáhte álot leat nu álki. Mun jáhkán oallugiid mielas sáhttá veahá váttis hupmat dan birra, dat lea oalle heahpat, go sáhttá orrut nu ahte buohkat máhttet dan hui bures, čilge son.

Eará bealli mii maid sáhttá čatnasit dása, lea machokultuvra. Psykologa jáhkká machokultuvrras čielga čanastaga dasa.

– Machokultuvra sáhttá ráhkadit dakkár norpma mas dievddut galget mahkáš leat nu gievrrat, nannosat ja eahpesorjavaččat, ieža galget birget, ja gudneáŋgirin leat. Dat sáhttá dagahit ahte psyhkalaš dearvvašvuođa hástalusat dego stigmatiserejuvvojit ja šaddá vuosteháhku bivdit veahki. De don leat mahkáš headju jus dan dagat.

Go dievdduide ii addo vejolašvuohta muitalit iežaset dovdduid rahpasit, hupmat daid birra ja čájehit raššivuođa, de dat bajida oažžut duođalaš psyhkalaš váttisvuođaid ja čiegadit daid.

– Dat dieđusge maid dagaha ahte lea stuorát riska sorbmet iežas.

Galgá duostat hupmat ja jearrat 

Sámis sáhttá dat fáddá leat tabu, man birra lea váttis hupmat, ii soaitte diehtit mo galgá dan birra hupmat dahje ii duostta. Dasa lea psykologas čielga ávžžuhus, ja dat lea ahte galgá duostat. Jus vuohtát dahje oainnát ahte muhtun orru šlundi, jaskat dahje váivvis, de it galgga ballat jearramis sus njuolga leat go jurdagat sorbmet iežas dahje leat go jurdagat jápmima birra.

– Lea vuosttažettiin hui dehálaš duostat dahkat dan, ja lea buoremus dan olbmos jearrat njuolga. Mii diehtit ahte ii leat várálaš jearrat njuolga ja dat addá vejolašvuođa nubbái rahpasit dan birra, lohká Eira. 

Son muitala maid ahte lea leamaš veahá myhta ahte ii ábut njuolga jearrat iešsorbmema birra, muhto nu ii leat.

– Mii leat jurddašan ahte ii galgga jearahit bearehaga, muhto lea čájehuvvon ahte dat ii bajit dan riskka jus dus leat iešsorbmenjurdagat, Ii leat dat goaikkanas mii gomiha dan, ahte sorbmet iežat, jus muhtun jearrá. Dat lea hui buorre duostat jearrat. 

– Árra mánnávuođas juo hárjánáhttet mánáid

Psykologa oaivvilda maid ahte dá lea juoga mainna berrešeimmet iešguđet dásis systemas bargat, muhto servodagas berrešeimmet hábmet oadjebas birrasa ja arena gos sáhttit normaliseret dan.

– Gos sáhttit hupmat dovdduid birra ja signaliseret ahte lea ortnegis leat raššin ja ahte femininaárvvut eai leat heajubut go maskulinaárvvut.

Son deattuha maid ahte lea dehálaš dan juo álgit árra mánnávuođas hárjánáhttet mánáid hupmat ja nammadit buot iešguđetlágan dovdduid, iige bajásgeassit bárdnemánáid earáládje go nieidamánáid.

– Mun jáhkán mii dárbbašivččiimet eambbo dievdoovdagovaid mat rahpasit hupmet dakkár áššiid birra mat leat váddásat. Soaitá maid ahte mii dárbbahit dakkár oktasaš doaimmaid mat ovddidit ovttasbarggu, searvevuođa, danne go buohkaide ii leat liikká álki hupmat dovdduid birra, muhto jus lea dakkár konkrehta fysalaš doaibma gos dovddat ahte lea searvevuohta ja sadji gosa don gulat ja gos don leat dehálaš, de dat sáhttá leat hui dehálaš, dadjá son vel loahpas.