-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT Luossa, sámegiella, dearvvašvuohta ja ruhtadilli

Luossa, sámegiella, dearvvašvuohta ja ruhtadilli

-

-

Ovdagihtiijienasteapmi lea dál álggahuvvon gielddaválgga oktavuođas. Dás beasat lohkat maid Deanu gieldda bellodagaid vuosttaševttohasat vástidit guđet áššit leat dehálaččat, makkár hástalusat sin mielas leat gielddas ja movt daid galggašii čoavdit.

Guovddášbellodaga njunuš Jon Erland Balto:


Guovddášbellodaga njunuš Jon Erland Balto lohká leat ekonomiija mii lea hástalussan Deanus.

Guovddášbellodaga vuosttaševttohas lea Jon Erland Balto, gii orru Sirpmás, Deanus. 

– Mii lea dehálaš ášši Deanus?

– Min mielas leat buot áššit dehálaččat, mii galgat olbmuid bálvalit ja juohke olbmos lea guoskevaš ášši mii lea dehálaeamos dan olbmui. Mii galgat bálvalit buot olbmuid, mii eat sáhte maŋádallat daid áššiid, dadjá Guovddášbellodaga vuosttaševttohas Jon Erland Balto.

– Mii lea stuorámus hástalus Deanus man ferte čoavdit?

– Dat gal leat olu stuorra hástalusat, muhto stuorámus lea ahte lea investerejuvvon nu olu maŋimuš jagiid ahte ekonomiija dál šaddagoahtá hástalussan ovddas guvlui, lohká Jon Erland.

– Mo jurddašat galgat sáhttit dan čoavdit?

– Mus eai leat konkrehta siskkáldas dieđut mat leat Deanu gielddas, nu ahte dan in sáhte mun vástidit. Mii fertet geahččalit vuoruhit dan deháleamos vuogi mielde, loahpaha Guovddášbellodaga vuosttaševttohas Jon Erland Balto.

 

Olgešbellodaga njunuš Ellen Kristina Saba:

Olgešbellodaga vuosttaševttohas lea Ellen Kristina Saba, gii orru Sorbmeávžžis, Deanus. 

– Mii lea dehálaš ášši Deanus?


Olgešbellodaga njunoš Ellen Kristina Saba muitala gielddas váilojit doaktárat ja dainna ferte juoidá bargat. Govven: Silje Malene Varsi

– Leat dieđusge olu áššit, vuosttažettin oainnán ahte lea dearvvašvuođapolitihkka. Mis eai leat doaktárat geat guhká orrot dáppe ja olbmot váivašuvvet go doaktárat eai leat guhká dáppe Deanus. Dáppe váilu dearvvašvuođadivššár ja njulgestaga váilot fágabargit dearvvašvuođasuorggis, dadjá Olgešbellodaga vuosttaševttohas Ellen Kristina Saba.

– Mii lea stuorámus hástalus Deanus man ferte čoavdit?

– Dat gal lea dearvvašvuođapolitihkka ja dan ferte njulget. Muđui gal lea mis hui stabiila bearráigeahčču, fuolahusvisttiin ja dearvvašvuođaguovddážis, dadjá Ellen.

– Mo jurddašat galgat sáhttit dan čoavdit?

– Mii fertet hásttuhit doaktáriid boahtit Detnui, addit buori bargobirrasa ja sii galget loaktit barggus. Dat doaktára eai leat sájáiduvvan geat leat leamašan dáppe. Gulan ahte bargobiras ii leat leamaš nu buorre ja sáhttá maid leat jođiheapmi Deanus mii ii leat leamaš doarvái buorre, loahpaha Olgešbellodaga vuosttaševttohas Ellen Kristina Saba.

 

Ovddadusbellodaga njunoš Morten Blien:

Ovddadusbellodaga vuosttaševttohas lea Morten Blien, gii orru Suolováris, Deanus.

 

– Mii lea dehálaš ášši Deanus?


Ovddadusbellodaga njunuš Morten Blien lohká Deanu gielddas olu vealggi, ja dáhtošii lasihit Deanu olmmošlogu.Vuorkágovva.

– Nannet dearvvašvuođasuorggi ja oažžut eanet ruhtadeami čuovvolit mánáid ja nuoraid. Fertet maiddái buoredit boarrásiiddivššu, dadjá Ovddádusbellodaga vuosttaševttohas.

– Mii lea stuorámus hástalus Deanus man ferte čoavdit?

– Dat stuorra vealgi mii lea Deanu gielddas, lohká Morten.

– Mo jurddašat galgat sáhttit dan čoavdit?

– Mii háliidit ásahit eanet ealáhusaid ja oažžut vearroruđaid gildii dábálaš vuogi mielde. Ii fal opmodatvearu bokte. maiddái oažžut fitnodagaid mat doibmet bures ja ahte dain leat bargit barggus. Dan mađe ahte oažžut olmmošlogu lassánit, loahpaha Ovddádusbellodaga vuosttaševttohas Morten Blien.

 

Bargiidbelldodaga njunuš Helga Pedersen:


Bargiidbellodaga njunuš Helga Pedersen dáhtošii ásahit ođđa bargosajiid Detnui. Govven: Kila Anti

Bargiidbelldodaga vuosttaševttohas lea Helga Pedersen, gii orru Deanodagas, Deanus. Son lea ovddeš stuorradiggepolitihkkár ja lea leamaš Bargiidbellodaga nubbejođiheaddji.

– Mii lea dehálaš ášši Deanus?

– Dehálamos ášši lea ásahit lassáneami ja bargat dan nammaii ahte oažžut eanet ássiid Detnui. Eanet ja ođđa bargosajiid ja olbmuid, dadjá Bargiidbellodaga vuosttaševttohas Helga Pedersen.

– Mii lea stuorámus hástalus Deanus man ferte čoavdit?

– Stuorámus hástalus Deanus lea ahte olmmošlohku niedjá, dadjá Helga.

– Mo jurddašat galgat sáhttit dan čoavdit?

– Doaimmalaš ealáhuspolitihkka. Mii háliidit áŋgiruššat borramuša ja vásáhusaida ektui, ja Deanušalddi oažžut guovddáš sadjin Nuorta-Finnmárkkus, loahpaha Bargiidbellodaga vuosttaševttohas Helga Pedersen.

 

 

Gurutbellodaga njunuš Børre Steinar Børresen:


Gurutbellodaga njunuš Børre Steinar Børresen lohká leat dehálažžan oažžut ortnega gieldda ekonomijai. Vuorkágovva

Gurutbellodaga vuosttaševttohas lea Børre Steinar Børresen, gii orru Juovlavuonas, Deanus.

– Mii lea dehálaš ášši Deanus?

– Deháleamos ášši lea oažžut ortnega gielddaekonomiijai, vai boarrásat ja sin oapmahaččat sáhttet mannat buriid áiggiid guvlui, lohká Børre Steinar Børresen, Gurutbellodaga vuosttaševttohas.

– Mii lea stuorámus hástalus Deanus man ferte čoavdit?

– Dat go Deanu gielda lea báidnon danne go Bargiidbellodat lea leamaš fámus lagabui 30 jagi. Dan bokte lea šaddan kultuvra gieldda hálddahusas mii dagaha ahte lea váttis lasihit gieldda olmmošlogu, dadjá Børre.

– Mo jurddašat galgat sáhttit dan čoavdit?

– Jus mii oažžut eanetlogu min bealis, de áigut vuosttaš áššin árvvoštallat gieldda hálddahusstivrra, loahpaha Gurutbellodaga vuosttaševttohas Børre.

 

 

Deanu Sámelisttu njunuš Odd Erik Solbakk:


Deanu Sámelisttu njunuš Odd Erik Solbakk háliida buoridit sámegiela gielddas. Preassagovva.

Deanu Sámelisttu vuosttaševttohas lea ​Odd Erik Solbakk, gii orru Fanasgiettis.

– Mii lea dehálaš ášši Deanus?

– Lea mearriduvvon ásahit Joddu Detnui, luossaguovddáža, ja de lea hui dehálaš čohkket ásahusaid seamma sadjái, nu go musea ja Deanučázadaga TF hálddáhusa, lohká Deanu Sámelistu vuosttaševttohas ​Odd Erik Solbakk. 

– Mii lea stuorámus hástalus Deanus man ferte čoavdit?

– Sámegiella, loktet dan eambbo go lea veaháš váttisvuohta sámegielain dáppe. Galggašii oažžut nu ahte buot Deanu gieldda skuvllaid ohppiin lea juogalágan oahppu sámegillii, dadjá son.

– Mo jurddašat galgat sáhttit dan čoavdit?

– Mii evttohit ahte ráhkadit geavaheddjiid stivrra mii kohkke Deanu gieldda giellagárddi. Oažžut dakkár stivrra mii addá buriid rávvagiid ja evttohusaid giellagárdái mo loktet sámegiela, loahpaha Odd Erik Solbakk.

 

Sosialisttalaš Gurutbellodaga njunuš Sigrud Haugen:

Sosialisttalaš Gurutbellodaga vuosttaševttohas lea Sigurd Haugen, gii orru Sieiddás Deanus.


Sosialisttalaš Gurutbellodaga njunuš Sigrud Haugen háliida vázzin- ja sihkkelgeainnu Sieiddás Skiipagurrii. Preassagovva.

– Mii lea dehálaš ášši Deanus?

– Mii dárbbašat vuđolaš gelbbolašvuođa Deanu oahpaheddjiide, vai mánát ja nuorat ožžot dan oahpu Deanus maid galget. Oažžut dearvvašvuođabálvalusa man gielda ii leat nagodan oažžut vel sadjái, nu go dearvvašvuođadivššáriid. Lea hui dehálaš ahte Finnmárku ja Deatnu suodjala luonddu, ii ásahit bieggamillopárkkaid ii ge fal ásahit guollebiebmanrusttegiid gos lea luossajogat. Dalle mii sáhttit massit Finnmárkku iešvuođa, dadjá Sosialisttalaš Gurutbellodaga vuosttaševttohas Sigurd Haugen.

– Mii lea stuorámus hástalus Deanus man ferte čoavdit?

– Mis lea hástalus buoridit gieldda ekonomiija ja doaibmat. Go ii leat ekonomiija, de ii leat nu olu maid sáhttá bargat. Mu dieđuid mielde lea dat hirbmat fuotni, nu ahte mii fertet bargat dan várás ahte olbmuin lea miella boahtit deike ja ásahit bargosajid, dadjá Haugen.

– Mo jurddašat galgat sáhttit dan čoavdit?

– Mii oažžut dál ođđa šalddi, ja sáhtášii hukset juoidá mii čatná oktii dainna šalddiin dahje ođđasat ja fiidnát hotealla. Juoidá maid mii sáhttit fállat turisttaide lahka johkagátti, vai olbmot háliidit bisánit deike ja geavahit ruđaid Deanus. Mii dárbbašat maiddái vázzin. ja sihkkelgeainnu nuoraide ja vuorrasiidda Sieiddás Skiipagurrii, mii lea unnimus maid juohke gielda berrešii sáhttit udnot, loahpaha Sigurd Haugen.  

 

Mii lea dehálaš gieldda ássiide?

Hege Pedersen

 

Hege Pedersenii lea mánáid ja nuoraid bálvalusatmat leat dehálaččat.

– Ásahit bálvalusaid mánáide ja nuoraide mat heivejit buohkaide. Skuvllat ja mánáidgárddit dárbbašit doarvái resurssaid, doarvái ollesolbmuid mánáide, dadjá Hege.

 

 

 

Anne-Lise Varsi 

Anne-Lise Varsi mielas leat dehálaččat Deanu guollebivdu, luonddu­ávkkástallan ja mánáid ja vuorrasat olbmuid bálvalusat.

 – Mánáid hárrái lea sámegiella. Sámegiella lea mu mielas nu fuones dilis dáppe Deanus ahte lea surgat. Illá gullá nuoraid gaskaneaset hálešteamen sámegiela, eai mánát ge. Unnoraččat geat máhttet sámegiela, dat dárustit go dukoraddet go deaivvadit. Mu mielas lea dat oalle balddidahtti, dadjá Anne-Lise. 

 

 

Henry Henriksen

Henry Henriksen lohká son ii leat nu jurddašan gielddaválgga birra, muhto dáhtošii gal gieldda politihkkáriid bargagoahtit luossasoahpamušain.

 – Luossasoahpamušain lea hirbmat olu riidu dál ahte uhcidit bivddu ja várjalit luossanáli. Doppe lea riidu ahte galget fierpmit eret, galgá go stággubivdu biddjot eret ja turistabivdu biddjot eret. Luossanálli lea njiedjan nu ahte ferte ain njeaidit ja gielda galggašii dasa veahkkin. Oainnán Morten Bliena, gii lea gielddas álggahan dien ságastallama, dadjá Henry Henriksen.

 

Yngve Johansen

Yngve Johansen dáhtošii gielddapolitihk­káriid bargat Kiinná ruvkkiin mii lea Juovlavuonas.

 – Dat galget stuoridit dan. Politihkkárat fertejit geahččat albma láhkai dan. Si leat beare addán daid vejolašvuođaid nuvttá, ja buot bilidit doppe. Ruvkii galget vel nuori ráhkadit čiekŋaleabbon ja Norga lea juollodan 160 miljovnna dasa. Jearaldat lea lea go dárbu dasa. Nubbi lea ahte juohkehaš gielddas galggašii oažžut fálaldaga oahppat sámegiela ja sámevuohta oidnošii veaháš buorebut olles gielddas. Ii dušše badje-Deanus, muhto maiddái vuolit Deanus, dadjá Yngve, gii orru Lávvo­njárggas.

 

 

Ingrid Lie 

Ingrid Lie fárrii guovtti jagi áigi fas ruovttoluotta Detnui maŋŋá go su isit jámii. Son lea duhtavaš eanaš bálvalusaiguin maid Deanu gielda fállá. Dat maid son váillaha sáhttá son fáhtet eará gielddain. Muhto son lohká ovtta ášši man gielda fertešii nagodat bálvalit.

– Mun váillahan vázzin- ja­sihkkelgeainnu Sieiddás Skiipagurrii. Lea issoras vuolgit dohko sihkkelastit go lea nu olu johtolat dakko. Mus ii leat biila nu ahte ferten sihkkelastit ja mu mielas gal galggašii gielda veahkehit maiddái min geat eat geavat biilla, dadjá Ingrid.

 

- Advertisement -
-Almmuhus-