– Mun ja Sámieana leat hui sakka behtohallan sámi mánáid ja vánhemiid dihtii go vuot dájuhuvvojit, čállá Sámieana listta 1. evttohas Ávjovári válgabiirres dán lohkkiidreivves.
Mun ja Sámieana leat hui sakka behtohallan sámi mánáid ja vánhemiid dihtii go vuot dájuhuvvojit.
Oaidnit Ávviris ahte NSR ja BB vuot lohpideaba vuoruhit skuvlla jus Sámediggái beassaba.
Vuot áiguba geahččalit! Sámi oahpaheaddjit leat ollu jagiid huikán váilevaš ja heittot heivejuvvon oahpponeavvuid birra, muhto leat dáđi bahábut čihkosii šaddan.
Aili Keskitalo dajai válgagiččus Smiervuonas, ahte gávdnojit buorit oahpponeavvut, muhto orui oaivvildeamen ahte oahpaheaddjit eai beroš daid geavahit.
Muhto duohta dilli ii leat nu!
Inger Anne Gaup, jođiheaddji Sámi pedagogaid fierpmádagas, oidno Ávviris dadjamin ahte ii leat ovttaoaivilis ahte skuvllas leat ođasmahttojuvvon ja ođđaáigásaš oahpponeavvut. Ja nu lea duohtavuohta. Sámi oahpaheaddjit ain barget čuohppan ja liibmen-metodain sihkkarastit oahppiide sámegielat teavsttaid jna.
Sámieana lea áibbas vuostá dán čuohppan ja liibmen-metodii mii gullá geađgeáigái, ja doarjut Gaup`a ahte sámi skuvlii ferte dál Sierra oahpponeavvolokten.
Ii NSR iige BB leat buorre barggu bargan nannet sámeskuvla ja sámi oahppiide vuoigatvuođaid.
Háliidan Keskitaloi ja Wilhemsenii muittuhut ahte Sámedikki oahpahusossodat lea 2016:s ožžon 40 millijovnna kruvnnu, mas dušše 23 millijovnna leat oahpponeavvuide geavahuvvon (s.118 NÁČ 2016:18 Váibmogiella)
Politihkkárat fertejit ieža čavget iežaset ruhtageavaheami, ja maiddái hálddahusa, go lea ruhta vátnivuohta sámi doaimmaide, nugo oahpponeavvu buvttadeapmái.
Vatna ruđa ferte vuoruhit geavaheaddjiide.
Eaige lea prošeaktaohcamat mat váilot, nu mo máŋgii muitaluvvo sámedikki politihkkáriid bealis, čiehkat iežaset fuones barggu, muhto dáhttu ja vuoruheapmi, nu ahte buot fágat oččoše dárbbašlaš reaidduid. Háliidan dás muittuhit ahte maŋimuš jagiid leat ohcamat boahtán sullii 8o millijovnna kruvnnu ovddas.
Sámedikki stuorra bellodagat, nugo NSR ja BB, leat dan rájes go Sámediggi vuođđuduvvui 1989:s juohke sámedikki válggaid oktavuođas lohpidan sámi mánáide ja oahpaheddjiide oahpponeavvuid, eará pedagogalaš reaiddud ja eará girjjálašvuođa vai sámi buot sámi mánát ožžot dan buoremus skuvllafálaldaga, muhto ain leat lohpideamin dan seamma.
Iige stáhta leamaš buoret. Leat dál vealahan sámi mánáid dan rájes go dáruiduhttinpolitikka riegádii, ja dát treanda lea jotkojuvvon, sámi politihkáriid ja Sámedikki vehkiin. Sámeskuvla livčče galgan, measta 30 jagi dan rájes go Sámediggi riegádii, galgan leat seamma dásis go dáža skuvla, muhto dálá politihkalaš bargovugiin eai juvssa sámi oahppit dássásašvuođa daža ohppiiguin.
Ii Olges ge galgga leat nu rámis. Ellen Inga O. Hætta, gii dál áiggošii Sámediggái, leamaš stáhtačálli, iige leat váikkuhan sierra sámeskuvllavuoruheami stáhtačálliáigodagas, ja dál lohpida ahte jus dál beassá Sámdiggái, dál de bargá sámi oahppiid ovddas.
Ii su ráđđehus ge leat fátmmastan sámi oahppiid iežaset skuvlla vuoruhankampánnjain dan maŋimuš 4 jagi.
Sámi oahppit eai leat cealkagiin ge namuhuvvon.
Sámeskuvla, daid iešguđet ráđđehusaid váilevaš sámi skuvlavuoruhemiiguin, dađi bahábut lea dagahan ja ain dagaha ahte min nuorat šaddet skuvlavuoittohallit, iige sámeskuvla leat nagodan ollásit oahpahit mánáide hállat sámegielage. I
ige oktage ráđđehus leat huikán ahte sámi oahppit galget leat oassin sin skuvlavuouruhemiin.
Máŋggat lohkankampánnjat leat čađahuvvon, muhto sámegiella ii leamaš oassin.
Sámieana gáibida ahte sámeskuvla maid galgá vuoruhuvvot, Sámediggi galgá leat čielgasabbot ja duostilabbot gáibádusaid ovddit ráđđehussii.
Stáhta leat geatnegahtton, vuođđolága bokte ja gaskariikalaš konvenšuvnnaid bokte, addit sámi mánáide ollislaš skuvlafáladga eatnigillii, mii lea seamma árvosaš dáža oahppiid.
Sámieana dahttu stáhta gokčat buot olggosgoluid, mat gusket sámeskuvlla oahpahussii ollašuhttit sámi oahppoplánaid ja árbevierro- ja duodjeoahpaheami.
Stáhta lea geatnegahtton ovddidit sámeskuvlla ja dan ii sáhte stáhta guođđit soaittáhahkii.
Konsultašuvdnaortnet Sámedikki ja ráđđehusa gaskkas lea sámegiela ja sámeskuvlla ovdáneami guozan ja čoavdda sámegiela ja sámeálbmoga jávkadit.
Sámeservodat ferte oažžut iešmearrideami ja iešstivrema oahppoáššiin ja skuvlasuorggi badjel, ja stáhta ferte čielgasabbot geatnegahttit dárbbašlaš ruhtademiin.
Norgga stáhta lea vuolláičállán Eamiálbmot julggáštusa, muhto ii implementeren dan Norgga láhkaortnegii.
Sámieana dáhttu ahte 1% stáhtabudšeahtas galgá biddjot Sámediggái sámi áššiide, ja stáhta galgá maid bidjat unnimusta 100 milliuvnna oahpponeavvovuoruheapmái.
Sissel Gaup
1.kandidáhtta Sámieana listtas, Ávjovári válgabires
