Áltálaš Henriette Heitmann Mikkelsen ollii ovddemus mollii 90 kilomehterčuoigamis Saami Ski Race:s dán jagi ja lohká lei garra geahččalus.
Áltálaš Henriette Heitmann Mikkelsen ollii ovddemus mollii 90 kilomehterčuoigamis Saami Ski Race:s dán jagi ja lohká lei garra geahččalus.
Saami Ski Race (SSR) lágiduvvui logát geardde mannan vahkkoloahpa, mas čuige 30-, 60- ja 90 kilomehtera, masa serve badjelaš 200 čuoigi.
Lassin lei vel mánáid Ski Race.
Garra biekka dihte šadde lágideaddjit sirdit čuoigamiid lávvordagas sotnabeaivái.
Govven: Kari Lisbeth Hermansen
Vuittii vuosttaš geardde
Áltálaš Henriette Heitmann Mikkelsen vuittii dan guhkimus čuoigama nissonluohkás ja lohká iežas hui duhtavaš dainna.
– Lean hui ilus go nagodin dán háve ná bures čuoigat, ja go rumaš doaimmai dál nu go galgá. Lean ovdal vásihan dákkár guhkes čuoigamiin ahte rumaš ii nagot šat doaibmat nu bures. Muhto lei gal duođai garra geahččalus, go lossat dat gal lei.
Son muitala searvan guktii ovdal SSR:i, muhto ii leat ná bures čuoigan ovdal.
Govven: Saami Ski Race
– Lihkus sirde čuoigama
Heitmann Mikkelsen lohká ahte su mielas lei buorre go sirde čuoigamiid sotnabeaivái.
– Maŋemus golbma miilla lei nu máilmmi vuostebiegga. Dalle gal jurddašin ahte lei lihkku go sirde čuoigamiid, go jus vel eambbo biegga livččii de gal in dieđe movt livččii mannan.
Son lohká maid gullan «jiehtanasluohká» (Báktevári) birra, muhto ii leat ovdal dan čuoigan bajás, dušše gullan dan birra.
Dán jagi ii lean moalla Báktehárjji luhtte nu mo ovdal, ja dalle eai dárbbahan čuoigit čuoigat dan bajás.
– Mun lean gullan dien luohká birra ja lean hui ilus go dán jagi ii lean moalla Bákteváris, dan in leat gal soaitit šat nagodit gizzut, lohká Heitmann Mikkelsen ja bohkosa.
Válde dehálaš mearrádusa
SSR gilvojođiheaddji Marit Meløy lohká iežaset duhtavaččat lágidemiin ja lohká buot mannan bures, vaikko sirde ge oanehis áiggis čuoigamiid ovttain beivviin.
– Mii mearrideimmet bearjadaga ahte mii sirdit čuoigamiid lávvordagas sotnabeaivái, dan sivas go lei dieđihan hui garra biekka lávvordahkii. Mis lea ovddasvástádus sihke oasseváldiid ja maiddái eaktodáhtolaččaid sihkkarvuhtii, ja danne sirddiimet.
Son muitala ahte ledje dieđus muhtimat geaidda ii heiven šat searvat sotnabeaivvi, muhto de fas ožžo eambbo oasseváldiid mielde.
– Lea šállošahtti go muhtimiidda ii heiven šat searvat go sirddiimet, muhto mii baicce oaččuimet sullii 30 dieđiheami maŋŋil go almmuheimmet ahte sirdit čuoigama, nu ahte dat lei hui suohtas.
Rámida eaktodáhtolaččaid
Meløy lea hui duhtavaš ja rámis buot eaktodáhtolaš bargiin, ja dan son lea leamaš juohke jagi.
– Eaktodáhtolaččaide ii lean mihkke váttisvuohtan vaikko sirddiimet čuoigamiid. Ja mun lean vásihan dán positiivvalaš vuoiŋŋa buot dán čieža jagi go lean leamaš gilvojođiheaddji.
Son muitala maid humadan suinna gii ollii mollii maŋemužžan 90 kilomehterčuoigamis ja Meløy lohká su vásáhusa maid govvidit bures eaktodáhtolaččaid bargovuoiŋŋa.
– Son muitalii munnje ahte vaikko son diđii eaktodáhtolaččat leat dušše su vel vuordime, de liikká ledje eaktodáhtolaččat movttegat ja movttiidahtte su čuoigat viidáseappot ja ollet gitta mollii. Ja juste diet govvida ge Guovdageainnu servodaga máilmmi bures.
Čuoigan buohkaide
SSR lágidii maid mánáide čuoigamiid ja dasa besse searvat sihke čuoigamiin ja buot unnimusat besse searvat čieraniin maiddái.
Meløy muitala ahte dat mii SSR:s lea nu buorre lea go lea heivehuvvon buot lágan čuigiide.
– Mis leat iešguđet gaskat, maid besset čuoigat, ja beassá čuoigat gilvvu dahje áiggi haga, danne dát heive buohkaide. Mánáide mii lágidit maid čuoigamiid juste dan dihte vai mii fátmmastit buohkaid ja dieinna lágiin maid rekruteret ođđa čuigiid.
Ii joatkke šat gilvojođiheaddjin
Meløy lei ge dál čihččet jagi gilvojođiheaddjin, muhto dál ii áiggo šat joatkit iešguđet sivaid dihte.
– Vaikko lea eaktodáhtolaš bargu dát, de manná hirbmat ollu áigi plánet ja čađahit čuoigamiid. Bargo- ja bearašdili dihte áiggun dál loahpahit iežan doaimma gilvojođiheaddjin ja sávvat ođđa návccaide bures boahtima.
Son lohká sihke vásihan ja oahppan ollu dáid jagiid ja sávvá ge ahte ođđa jođiheaddji nákcešii ovdánahttit SSR.
– Lean fokuseren ollu ahte lágideapmi doaibmá, muhto dál lea áigi ahte ođđa návccat bohtet ja ovdánahttet čuoigamiid. Ovdamearkka dihte sávan ahte SSR álggášii eambbo márkanfievrridit čuoigamiid, ovddidit sámi kultuvrra ja soaittášii galgat eambbo doaluid doallat seamma vahkkoloahpa go čuoigan lea, lohká son vel loahpas.
Govven: Saami Ski Race
