-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATLei Bjørn-Felix Guttormsen Utsi gii duššai Deanus

Lei Bjørn-Felix Guttormsen Utsi gii duššai Deanus

-

-

Politiija almmuha nuorra albmá nama gii duššai biilalihkohisvuođas Riikageaidnu 98:s davábealde Deanušalddi heláduorastaga ija. 

Finnmárkku politiijaguovlu almmuha ovttasráđiid oapmahaččaiguin nuorra albmá nama gii duššai biilalihkohisvuođas Deanus duorastatija, miessemánu 26. beaivvi. 

– Lei Bjørn-Felix Guttormsen Utsi gii massii heakka biilalihkohisvuođas Deanus. Son jámii 19 jagi boarisin, čállá Finnmárkku politiija preassadieđáhusas.

Dutket jápminlihkohisvuođa Deanus

Finnmárkku politiijat dieđihit ahte sii dál gažadit vihtaniid, sihke sin geat bohte lihkohisvuođabáikái ja dasa lassin maid vihtaniid geat ledje nuorra albmá ja nuorra nissona fárus árabut dan eahkeda. 

– Politiijat leat dutkan lihkohisvuođabáikki ja Stáhta geaidnodoaimmahaga lihkohisvuođajoavku lea maid dutkan báikki. Nisu, gii roasmmehuvai, oažžu ain medisiinnalaš divššu ja lea sáddejuvvon Davvi-Norgga buohccivissui. Politiijat eai leat gažadan su vuos, muhto háliidit dan dahkat nu jođánit go lea vejolaš, lohká Finnmárkku politiijaid taktihkalaš dutki Torstein Pettersen preassadieđáhusas. 

Eahpečielggas goabbá vujii

Finnmárkku politiijat lohket ahte lea eahpečielggas goabbá vujii biillain go lihkohisvuohta dáhpáhuvai.

– Mii háliidat oažžut oktavuođa vihtaniiguin dahje earáiguin geat sáhtášedje muitalit mii lea dáhpáhuvvan. Sáhttet leat olbmot geat leat dan guovllus vuodján ja oaidnán biilla dan ija dahje sis sáhttet leat dieđut mat sáhttet leat dehálaččat politiijaid dutkamii, lohká Finnmárkku politiijaid taktihkalaš dutkama ossodathoavda, Torstein Pettersen.

Son muitala ahte dás ovddosguvlui vuoruhita politiijat vihtaniid gažadit, dárkkistit analiissaid ja sihkkarastit suorbmasajiid ja eará luottaid, maiddái dutkat biilla teknihkalaččat. Jápmán olmmoš sáddejuvvo rumašiskamii. 

– Go bargu lea gárvvis ja raporttat gárvásit čállon, de fertet mii buohtastahttit daid, ovdal go sáhttit lohkat mii lea dagahan dahje leamaš sivva manin lihkohisvuohta dáhpáhuvai. Eará sániiguin, de lea hirbmat analiisa- ja dutkanbargu mii ferte dahkkot, ovdal go mii sáhttit buktit bohtosa dán áššis, lohká Pettersen.

Politiijat vuoruhit dán ášši. Lea FEFE – Felles enhet for etterretning, forebygging og etterforskning i Finnmark politidistrikt dahje  Finnmárkku politiijaguovllu oktasaš vákšun-, eastadan- ja dutkanossodat mii dutká dán ášši. 

Jápminlihkohisvuohta

Heláduorastaga ija, birrasii 03.30, ožžo heahteásahusat dieđu biilalihkohisvuođa birra mii lei riikageainnu 98:s váile guokte kilomehtera eret Deanušalddis davás Sieiddá guvlui.

BIILALIHKOHISVUOHTA. Biilalihkohisvuohta dáhpáhuvai gaskal Deanušalddi ja Oarjjit Sieiddá, Riikageainnu 98 alde. Govva: Norkart https://kommunekart.com
BIILALIHKOHISVUOHTA. Biilalihkohisvuohta dáhpáhuvai gaskal Deanušalddi ja Oarjjit Sieiddá, Riikageainnu 98 alde. Govva: Norkart https://kommunekart.com

Leigga guokte olbmo biillas, almmái ja nisu, guktot vuollel 20 jagi boarrásat. Biila lei fierran badjel geainnu. Operašuvdnajođiheaddji Bjørn Tormod Syversen muitalii Ávvirii ahte almmái duššai ja nisu roasmmehuvai ja sáddejuvvui Kirkonjárgii. Dál leat politiijat dutkamin lihkohisvuođa ja Deanu gielda lea ásahan roassojoavkku dán guovtti lagamuččaid ja skihpáriid várás. 

Muitoboddu Deanu kirkus

– Deanu servodatviessu leat rabas odne, bearjadaga, gaskal 10.00-15.30 buohkaide geat háliidit čoahkkanit dahje háliidit háleštit geainna nu. Odne lea muitoboddu Deanu kirkus Ruostefielmmás tiibmu 18.00 ja cahkkehat maid kintaliid, muitala Deanu kirkobálvá Geir-Are Andersen. 

RABAS BEAIVVIT BUOHKAIDE: Deanu servodatvatviessu lea beaivit rabas olbmuide geat háliidit čoahkkanit dahje háleštit geainna nu. Govva: Geir-Are Andersen
RABAS BEAIVVIT BUOHKAIDE: Deanu servodatvatviessu lea beaivit rabas olbmuide geat háliidit čoahkkanit dahje háleštit geainna nu. Govva: Geir-Are Andersen

Deanu gieldda sátnejođiheaddji, Helga Pedersen, muitala ahte gielda lea ásahan psykososiála roassojoavkku ja sii leat deaivamis Deanu servodatviesus. 

– Gieldda roassojoavku vástida buot olbmuid gažaldagaid. Lea muitoboddu Deanu Kirkus Ruostefielmmás bearjadaga, miessemánu 27. beaivvi, tiibmu 18.00-20.00 buohkaid várás. Lea vejolaš gulahallat Deanu gieldda roassojoavkku jođiheaddjiin telefonnummiris 46 40 03 45, lohká Deanu sátnejođiheaddji Helga Pedersen.

Veahkketelefuvnnat 

Deanu gielddadirektevra Inger Eline E. Fjellgren muitala ahte gávdnojit veahkketelefovnnat, chat-bálvalusat ja doarjjajoavkkut gos sáhttá oažžut doarjaga, rávvagiid ja bagadeami. Earret eará:

Mental Helse: 116 123

Kirkens SOS: 22 40 00 40 Mánáide ja nuoraide

Alarmtelefuvdna mánáide ja nuoraide: 116 11. 

Kors på halsen (Rukses ruossa): 80 03 33 21.

Gulahallandiehtu heahteveahkkái: Deanu doavtterkantuvra vuossárgga-bearjadaga kanturáiggi gaskal 08.00 – 15.30 : Tlf. 45 51 77 00.

Doavtterfákta go ii leat kanturáigi Tlf. 116 117. 

Nisu sáddejuvvon UNN buohccivissui

Finnmárkku buohcciviesu diehtojuohkki, Eirik Palm, muitala nuorra nisu lea gaskal muttolaš ja duođalaš dásis roasmmehuvvan. 

Finnmárkku buohcciviesu diehtojuohkki ja gulahallanolmmoš Eirik Palm. Vuorkágovva: Astrid Helander
Finnmárkku buohcciviesu diehtojuohkki ja gulahallanolmmoš Eirik Palm. Vuorkágovva: Astrid Helander

– Pasieanta lea dál dássedis dásis ja lea sáddejuvvon seamma beaivvi, ikte,  Kirkonjárggas Romsii UNN-Davvi-Norgga Universitehtabuohccivissui viidásut dikšui, lohká Finnmárkku buohcciviesu diehtojuohkki ja gulahallanolmmoš Eirik Palm.

Deanu gielda ásahan roassojoavkku

Deanu joatkkaskuvla lea birrasii golbma miilla davábealde Deanušalddi Bonjákasas.

Skuvllas leat dán jagi 50  oahppi ja 17:s sis ásset skuvlla ohppiidruovttus go sii bohtet miehtá Norgga Detnui.

Deanu joatkkaskuvla. Vuorkágovva: Deanu joatkkaskuvla
Deanu joatkkaskuvla. Vuorkágovva: Deanu joatkkaskuvla

Deanu joatkkaskuvlla rektor Eva Britt Birkenes muitala ahte almmái gii duššai ii leat skuvlla oahppi, dušše oahpis muhtin ohppiide, ja nisu gii roasmmehuvai, lei Deanu joatkkaskuvlla oahppi.

– Min oahppit ledje maid sudno searvvis Deanušalddis duorastaga ija. Dalán go mii gulaimet dan surgadis dáhpáhusa birra, de vieččaimet daid nuoraid. Sii han ásset ohppiidruovttus. Mii lágideimmet deaivvadanbáikki skuvllas ja bálkáheimmet liigeidjafávtta jus sii dárbbašit veahki. Mii leat gulahallan ohppiid lagamuččaiguin, maiddái ohppiid váhnemiiguin, geat ásset eará guovllus Norggas, go eai buohkat leat mannan ruoktot dán vahkkoloahpa, lohká rektor Birkenes. 

Rektor muitala ahte muhtin oahppit dovde albmá bures, earát leat easka suinna oahpásmuvvan. 

–  Olbmot vásihit morraša iešguđet láhkai ja nu mo mii logaimet ohppiide, morrašis ii leat makkárge vástádus, lohká rektor Birkenes ja muitala ohppiide leamaš dát lihkohisvuohta ahkidin.

Lohká su mielas lei hui buorre go Deanušalddi nuorat fitne eahkedis skuvllas maŋŋá tiibmu 16.30, maiddái Deanu roassojoavku lei doppe eahkedis. Lohká muhtin nuorat fitne bidjamin liđiid ja cahkkeheamen kintaliid lihkohisbáikkis.. 

-Almmuhus-