…muhto dan ferte bargat, lohká Fransisca Kappfjell Herbst. Son lei okta sis guđet eai dohkkehan Aarborte sámi skuvlla heaittiheami, ja lei njunnošiš čalmmustahttime ášši.
Sámi parlamentáralaš ráđi nuoraidkonferánssas muitalii Fransisca Kappfjell Herbst movt son vásihii go ráđđehus mearridii heaittihit Aarborte skuvlla.
Su sámi identitehta boahtá dán sámi skuvllas, ja sus lea nana kulturmáhttu dán skuvlla dihtii. Son lea 24 jagi boaris, áigá geargan vuođđoskuvllas, muhto sutnje lei sámi skuvla nu dehálaš, go ruovttus ii oahppan sámegiela ja kultuvrra birra.
— Ovdal go skuvlii álgen, gullen duššo ahte lean sápmelaš, ja ahte áhčči lea sápmelaš. In diehtán mearkkašumi das, čilge son.
Dat lei ovdal go son sámi skuvlii álggii.
Massán olu olbmáid «báibmama» dihtii
Go ráđđehus 2017 stádabušeahtas mearridii heaittihit Aarborte sámi skuvla, buollái juoga Fransiscas. Son muitala movt son álggii čalmmustahttit dán ášši, deaivvadedje našunála politihkkariiguin, ja muitalii vásáhusaid. Čilgii iežas dili.
— Mus lea govva go sámi skuvlla oahppit ledje čoahkkanan, mis galggai miellačájeheapmi Oslos. Mii diđiimet ahte heaittihanevttohus bođii dohkkehuvvot, muhto liikká bohte nuorat Osloi, ja sii ledje nu movttegat. Ii danne go leat movttegat ahte skuvla heaittihuvvo, muhto go sii veahkehit, ja gullojit. Dat lea dovdu maid oažžu go áŋgirušša, olmmoš diehtá ahte lea bargan iežas barggu.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Heahpat leahkit oidnosis
— Dávjá lea nu ahte go áŋgirušša ja čalmmustahttá áššiid, de oažžu negatiivvalaš kommentaraid. Jáhkán ahte lean massan olu olbmáid facebookas go sii jurddašit mun báimman dan sámi skuvlla birra. Gulan dávjá ahte ferten jaskkodit veahá, vel olbmáin ge.
Dat lea manne Fransisca lohká ahte lea lossat ja heahpat nu oidnosis leahkit.
— Dat lea heahpat, olmmoš manná ja muitala iežas oaivila, ja earát jurddašit manne bat mii galgat su oaiviliid guldalit. Muhto dat lea nu ahte jus galggát oažžut olbmuid ipmirdit, de fertet muitalit iežas oaiviliid, ja vásáhusaid, duššo nu sáhtát nuppi oažžut ipmirdit. Ii leat ávki stáhtačállái loguid čájehit, go dat sus sihkkarit leat jo, lohká Kappfjell Herbst.
Dáistaleamis ávki
Ráđđehus mearridii reviderejuvvon stádabušeahtas fas ruhtadit Aarborte sámi skuvlla, ja skuvla ii heaittihuvvon.
— Loahppaboađus šattai buorre, ja dat dagai dan liige somán. Mun dovddan ahte lea vel eambbo árvu min barggus. Muhto vaikko ráđđehus ii livčče rievdadan oainnu, de livččen áin dovdat ahte lean fuomášuhttan ášši, ja olbmot leat gullan dan birra. Das lea maid stuora árvu.
— Dađi bahabut fertet mii sápmelaččat álo dáistalit, go mii leat minoritehta.
Hábmen resolušuvnna
Sámi parlamentáralaš ráđi nuoraidkonferánssas ovdanbukte resolušuvnna, gos olu áššiid birra ledje cealkámušat. Earret eará gáibidit ahte kultuvrralaš oahpahus galgá lágas nannejuvvon. Resolušuvnnas leat cealkámušat ealáhusaid, oahpahusa, giela, ja kultuvrra birra.
*/
— Resolušuvdna lea oalle garra teaksta ja mii oalle garrasit čuoččuhit ja gáibidit, ja jurddašan mii fertet duosttat buktit ovdán maid mii háliidit ja movt livčče buoret boahtteáiggi Sápmi, lohká Laura Pieski. Son lea Suoma Sámedikki nuoraidlávdegotti sátnejođiheaddji ja son sávva ahte resolušuvdna sáhttá boahtit ávkin boahtteáiggis.
— Sávan ahte sáhttit boahtteáiggis ávkkástallat resolušuvnna politihkka bargguin, lohká Pieski.
Ávkin boahttevaš politihkalaš bargguin
Suoma Sámidikki nuoraidráđđi, ja Ruoŧa ja Norgga Sámedikkiid nuoraidlávdegottit leat ovttas hábmen ja čállán resolušuvnna.
— Mii leat smiehttan ja čállán maid mii oaivvildit giela birra, mii leat maid buohtastahttán diliid maid mii nuorat dovdat ja oaivvildit. Jáhkán go SPR nuoraidráđđi lea šaddan aktiivalažžan, sáhttit boahtteáiggis ovttasbargat, vai beassat dieđihit nubbinuppiideaset mii midjiide lea áigeguovdil dál.
Resolušuvdna man nuorat leat hábmen galgá ávkin viidásit nuoraid politihkalaš bargguin. Ovdamearkan namuha Pieski Ofelaš-ortnega mii Norggabeale sámis lea.
— Mii leat geahččalan Suomabeale oažžut johtui sullásaš ofelaš doaimma go Norggabeale lea, muhto eat leat ožžon ruhtadeami dasa. Sávan ahte sáhttit dan barggus váldit ávkin resolušuvnna. Dat lea duššo okta ovdamearka, dan sáhttá eará oktavuođain maid ávkkástallat, nu go heive, lohká son.
Nuoraidkonferánsa galgá dohkkehit resolušuvnna odne eahketmállásiin, go sii eai ollen konferánssas dan dahkat.
