– Lávejin ballat okto vánddardit

Nils Aslak O. Gaino lávii bargat bohccuiguin Ruobbá sullos. Su eamit lei árben áhčis siidaoasi sullos. 

Nuppelot jagi áigi heittii, ja son healkkehii go logai čállosa, go áin lea seammalágan dilli go dalle lei.

— Ii lean amas munnje, muhto in lean jáhkkán ahte áin dáhpáhuvvá nu, lohká son. Son gaskkohagaid gulai ahte galgá čáhpodit eret, čáhppes sápmelaš. 

— Muhto dál orru vearrát dilli, lohká Gaino.

– Ferte muitalit

Randi A. Skum almmuhii čállosa iežas bloggii gos čilge Ruobbá sullo boazodoalli árgabeaivvi.

Skum bargá Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvis(NBR), ja hupmá beaivválaččat boazodolliiguin. Juste dát muitalus lei nu duođalaš, ja son fertii dan muitalit. NRK Sápmi dat ovddemus čálii dán birra.

— Dákkár muitalusaid ferte muitalit, muđui váttisvuođat eai noga goasse, lohká Skum.

(Ášši joatká gova vuolábealde)

Bloggačállosis Skum muitala Ruobbá boazodoalli árgabeaivvi birra.

Boazodoalli čuoččuha iežas cielahuvvot ja vealahuvvot beaivválaččat, ja vásihit olu vuostehágu boazodoalu vuostá. Vaikko sus leat verddet sullos, de leat oallugat geat eai liiko go son lea sullos.

— Dát lei nu duođalaš, ja ipmirdan ahte boktá reakšuvnnaid. Verddet soitet suorganan, ahte dákkár dáhpáhusat leat sin lagasbirrasis. Dát hástala servodaga čoahkkanit ja dieđihit ahte dát ii leat dohkálaš, lohká Skum.

– Gilde mánáid stoahkamis sápmelaččaiguin

Dan 17 jagis go Nils Aslak O. Gaino lei sullos, vásihii olu vuostehágu boazodoalu vuostá.

Son muitala čohkkemiid áigge gevrejedje rievssatbivdit su nieiddaid eret váris, go balde rievssahiid.

Skuvllas muitaledje eará mánát su mánáide ahte sii eai oaččo lobi stoahkat sápmelaččaiguin. 

— Okte leimmet ealu bidjan guohtungárdái. Ihkku leimmet ieža das áideguoras, go boahtá fanas, ja olbmot fatnasis báhčaledje bohccuid guvlui. Mus lei okta čalbmetbeal spáillit maid ledjen áigon njuovvat, ja go njuvven lei das luođđa erttegis. 

— Nihttagat sáhtte boahtit, ja mun gal lávejin ballát vánddardit akto. Ii okta čáhppes sápmelaš leat mihkke, stuora áhpi das vel. Dohko manná, lohká son.

(Ášši joatká gova vuolábealde)

— Olmmoš álgá jurddašit

Randi A. Skum čállá ahte Ruobbá boazodoalli áhčči maid lea vásihan ilgadis dáhpáhusaid sullos.

Son lea ožžon nihttagiid ahte «galgá váruhit vai ii jávkkot guođohanbarttas nu go dat ovddit boazodoalli».

Dat ovddit boazodoalli lei Nils Aslak O. Gaino vuohppa. Son lei guođohanbarttas, go fáhkka láhppui, ii ge son goasse gávdnon.

— Go logan čállosis nie fasttes nihttagiid, álgá olmmoš jurddašit, lohká Nils Aslak.

Otná dan beaivvi ii leat diehtu mii sutnje geavai.

Go Gaino barggai bohccuiguin de ovddeš boazodoallohálddahus ja eanandoallohálddahus dolle čoahkkimiid Ruobbás. Sii čilgejedje álbmogii boazodoalu rivttiid, ja makkár rievttit eai leat.

Gaino lohká das lei ávki, ja dilli buorránii veahá.

— Jáhkán dat livčče čoavddus. Jáhkán lea ballu mii dagaha dán. Ballet sápmelačča rivttiin ja ahte rievidit sis rivttiid.

— Suohkana ovddasvástádus

Randi A. Skum hástala Gálsa suohkana ráhkadit arena gos boazodoallu sáhttá dovdat ahte váldo duođas.

— Lea suohkana ovddasvástádus ráhkadit buori birrasa. Suohkan ferte čohkket eananeaiggádiid, boazodoalu, ja fylkkamánni, gos juhket dieđuid boazodoalu birra. Lea čielggas ahte lea diehtemeahttunvuohta mii lea vuolggasadji váttisvuhtii. Arena čohkkešii vai buohkat besset juohkit dieđuid ja soabadit.

Čuoččuha ahte addá boasttu gova suohkanis

Gálsa sátnejođiheaddji Mona Pedersen mielas lea hui imáš go Randi A. Skum lea válljen ná ovddidit dán ášši.

Son lohká ahte suohkan ii diehtán maide ášši birra, ovdal go sosiála mediain lohke dan birra.

— Dá ii leat makkár ge soabadan vuohki, ii ge vuogas vuohki. In dieđe leat go duođat vai eai, eat leat suohkanis ožžon makkár ge dieđu dan birra. Mii eat leat ge ožžon makkár ge dieđuid ahte lea makkár ge politiija ášši dás, ja dat orru mu mielas hui imáš. Jus boazodoalli lea nu balus, de lea ártet jus ii leat politiijaide dieđihan maide. Leat garra čuoččuhusat, Randi A. Skum livčče galgat váldit oktavuođa suohkanin, ovdal go dákkár gova ovdanbuktit min servodagas, lohká sátnejođiheaddji.

(Ášši joatká gova vuolábealde)

Áigot čoahkkinastit

Pedersen čilge ahte Ruobbá ovdánahttinsearvi lea váldán oktavuođa Gálsa suohkaniin, Romssa suohkaniin ja Romssa fylkkamánniin.

Juohke sullos Gálsa suohkanis lea ovdánahttinsearvi, ja dat galget ovdánahttit ealáhusaid dain báikkiin.

Čoahkkimis galget čielggadit makkár rievttit leat ja boazodoallolága guorahallat.

— Dasa mii áigut searvat, lohká Pedersen.

– Sii guđet čiegadit ja vealahit dat stigmatiserejit

— Mus lea friddjavuohta almmuhit čállosa man boazodoalli lea suovvan almmuhit. Suohkan lea diehtán ahte leat riiddut sullos areálaid ektui, ja sis livčče buorre vejolašvuohta geahččalit čoavdit ášši, dan sii eai leat dahkan. Čoahkkimis mii lei sullos, suohkan válddii eananeaiggádiid beali, vaikko sin rolla lea geahččalit čoavdit ja ráđđádallat, vástida Randi A. Skum.

Son ii mieđa gal dasa ahte su čálus stigmatisere Gálsa suohkana ássiid:

— Čuoččuhuvvo ahte olles servodat lea stigmatiserejuvvon mu čállosa dihte, muhto ii leat boazodoalli muitalus mii stigmatisere. Dat leat sii guđet leat vealahan ja cielahan guđet leat stigmatiseren, boazodoalli lea duššo muitalan iežas vásáhusaid birra, lohká Randi A. Skum.