Norgga kvenasearvvi jođiheaddji giittii Sámedikki ođđajagisártnis go earret eará bidjet sámi ja kvena kulturmuittuid dássálaga.
Norgga kvenaid searvvi jođiheaddji Hilja Huru doalai sártni ođđajagimánu 2.beaivvi, mii lea almmuhuvvon Ruijan Kaiku neahttasiiddus.
Sártnis deattuhii Huru ahte leat stuora áššiid olahan mannan jagi. Erenoamážit go ráđđehus deattuha kvenagiela nannema.
– Viimmat lea ráđđehus mearridan álggahit barggu olahit kvenagiela mihtuid. Dat lea ášši mainna mii leat bargan maŋemus 12 jagi go kvenagiella beasai eurohpalaš unnitálbmogiid gielaid searvái, dajai Huru sártnis.
Giittii Sámedikki
Kvenasearvvi jođiheaddji giittii Sámedikki ovttasbarggu ovddas maŋemus jagiid, ja go Sámediggi lea ovdal dorjon gáibádusa loktet kvenagiela eurohpalaš unnitálbmogiid gielaid searvái. Huru giittii erenoamážit doarjaga Sámedikkis go bidjet kvena ja sámi kulturmuittuid seamma dássái.
Huru namuhii maid dovddus lávlaga, man Mari Boine lávllui 1985:s, «Alla Hearrá, guhkkin Oslos», ja buohtastahtii kvena ja sámi rahčamuša dan guovtti álbmoga gielaid ovddas.
– Mii fertet ovttas boktit daid alla hearráid ja nissoniid doppe Oslos, go min gielas ja kultuvrras lea alla árvu, ja lea árvun min riikii, Norgii. Lea min doaivva ja stuorimis sávaldat ahte giella eallá min mánáid bokte, go dološ máhttu lea čihkkon gielas. Máhttu man eat goassege ábut massit, logai Huru.
Huru muitala ahte ođđa buolva leat oahpahallame kvenagiela, ja giellaprošeavttat kvenaguovlluid mánáidgárddiin, leat bures lihkostuvvamin mánáide oahpahit kvenagiela.
– Porsáŋggus leat kvena mánát ovttas giellabeasis mánáidgárddiin ja ohppet váibmogiela. Dál leat mánát álgán hupmat kvenagiela. Kvena Instituhta ja báikkálaš ovdavázziid bargu buktá bohtosiid.
Válddii giela ruovttoluotta
Kvenasearvvi jođiheaddji muitalii maid eará giellanannenprošeavttaid birra. Jođiheaddji muitala ahte 2016 lei jahki mii sutnje persovnnalaččat lea buktán mearkkašumi. Son lávkii guhkes prosessii mas váldá giela ruovttoluotta. Ovttas kvena ráđđeprográmmain UiT bokte, lea váikkuhan ahte son buorebut duostá hupmat kvenagiela almmolaččat, ja lea šaddan álkibun hupmat kvenagiela iežas bearrašiin maid.
– Norgga árktalaš universitehtas leat kvenaoahppit gulahallan sierra giellaofelaččaiguin geaiguin sáhtii hupmat kvenagiela. Dát prošeakta lea dahkan ahte mus lei iežan persovnnalaš oavdudahku: jahki 2016 lei jahki go vuosttaš geardde hupmen iežan áhčiin kvenagillii. Ii leat álki munnje leamaš váldit dán lávkki, muitala Huru.
Giittii vuoras kvenaid
Hilja Huru giittii vuorasolbmuid loahpas iežas sártnis, ja deattuhii ahte sii ledje dehálaččat giela ja kultuvrra ealáskahttimis nuorat buolvvaide. Huru muittuhii vel loahpas kvena girječálli sániid gos kvena kultuvrras lea doaivva.
– Vuorrasat sáhttet láidestit min ruovttoluotta gillii ja kultuvrii. Nu go Alf Inge Nilsen-Børsskog dajai: Min doaivva lea gielas ja kultuvrras. Jieŋa vuolde johtá čáhci jogas mas lea doaivva. Dat boahtá, kvena giđđa lea boahtime, dajai Hilja Huru loahpas.
