Nagodit go sihkkarastit báikkálaš guollebivdiid beroštumiid, seammás go lasihit daid buriid váikkuhusaid mat galledeaddji bivdiin leat Finnmárkui, jearrá Finnmárkkuopmodaga FeFo meahccejođiheaddji Einar J. Asbjørnsen kronihkastis.
Nagodit go sihkkarastit báikkálaš guollebivdiid beroštumiid, seammás go lasihit daid buriid váikkuhusaid mat galledeaddji bivdiin leat Finnmárkui, jearrá Finnmárkkuopmodaga FeFo meahccejođiheaddji Einar J. Asbjørnsen kronihkastis.
Čoavddus lea iežamet valljodatávkkástallama máhtus, ja báikkálaš muddemiin. Jus dus lea máhtoboksa galmmihanskábe uvssas, de ii leat várra okto.
«Meroštallojuvvo ahte juohke njealját olmmoš gii ássá Finnmárkkus fitná oagguntuvrras.»
Ii lean vuordemeahttun ahte Finnmárkku ássiin lea eambbo sálašvuđot lahkoneapmi guollebivdui go galledeaddji olgoriikalaččain.
Dattetge muitala jearahallaniskkadeapmi ahte sáivaguollebivdi mielas leat árvvut nugo luondduvásáhus, olgoáibmu ja vuoiŋŋasteapmi deaŧalepmosat, leaš dál Deanus dahje Helssegis eret.
Loge geardde stuorát potensiála
Vaikko vuoiŋŋasteapmi lea ge deaŧaleamos, de goddet stuorra guollehivvodagaid sáivaguollebivddus.
Roavvát meroštallon badjel čuođi tonna, mii lea seamma ollu dahje eambbo biebmu go maid ealgabivddus goddet.
Bissovaš ássit goddet njeallje viđádasoasi. Ja min badjel 60.000 sáivaguollejávrris lea eambbo fállun: Meroštallon vejolaš jahkásaš ávkkástallanhivvodat lea goasii logi geardde stuorát go dat mii duođas ávkkástallo.
Ii leat unnánaš eahpádusge ahte mis, dan goasii 75.700 olbmos geat eallit ja orrut Finnmárkkus, lea lihkku, geain leat stuorra sáivaguollevalljodagat oažžumis vaikko man olu, ja olu jávrrit ja čázádagat.
Seammás go sáivaguollebivdu lea deaŧalaš doaibma midjiide geat ássat Finnmárkkus, de mearkkaša dat maiddái olu gallededdjiide.
Juohke jagi bohtet 6-7.000 galledeaddji Finnmárkui vásihit dan mearihis čáppa luonddu ja bivdit stuora guliid.
«Vaikko mii gaskkohagaid vásihit vuostálasvuođaid sáivaguollebivddu dáfus gaskal báikkálaš álbmoga ja galledeaddji suopmelaččaid, de lea gallededdjiid guollebivdu deaŧalaš maiddái midjiide geat orrut Finnmárkkus.»
Finnmárkku ássiid obbalaš golaheapmi sáivaguollebivddu oktavuođas lea badjelaš 100 miljovnna ruvnno, ja sullii 30 miljovnna galledeaddji bivdiid dáfus, geain eatnasat leat suopmelaččat.
Sáivaguollebivdu buktá deaŧalaš váikkuhusaid Finnmárkui lassi dietnasa hámis báikkálaččat ja regionálalaččat – ja earenoamážit guoská dát galledeaddji guollebivdiide geat buktet ođđa kapitála Finnmárkui go ostet gálvvuid ja bálvalusaid.
Goluin mat gallededdjiin leat Finnmárkkus, dahká oaggunkoarta birrasiid logi proseantta.
Muđui buvttiha gávppašeapmi lassi gálvojođu bensiidnastašuvnnaide, buvddaide, kafeaide ja idjadansajiide feara gos min fylkkas.
Astoáiggeguollebivdiid doaimmat buvttihit sihke sisaboađuid báikkálaččat, ja bisuhit báikkálaš bargosajiid ja infrastruktuvrra.
Báikkálaš ealáhusdoaimmaheddjiide iešguđet sajiin Finnmárkkus leat buot vejolašvuođat lasihit dietnasa deaŧalaččat – ja Matkroken fitnodagas Gussanjárggas dahká guollebivdiid nisten deaŧalaš oasi geasi dietnasis.
«Ii leat buorrin dušše iešguhtetge ealáhusdoaimmaheddjiide ahte gávdnojit báikkálaš biebmobuvddat, idjadanfálaldagat ja bensinstašuvnnat boahtteáiggis , dat dahká Finnmárkku ealasin buohkaide geat orrot dáppe.»
Ii leat eisege veadjemeahttun duppalastit báikkálaš servodagaid ealáhusaid dietnasa máŋggageardánit. Soaitá mearkkašit ođđa bargosajiid maiddái.
Iskkadeamit mat leat dahkkon Nord-Østerdalen guovllus čájehit maiddái ahte bures heivehuvvon fálaldagat, nugo sierra dolgevuoggaguovllut, dahket stuorra oasi dietnasis vaikko fálaldagat leat ge dušše unna oasážis areálas.
Jus seamma ládje buorida heiveheami Finnmárkkus, ovdamearkka dihte dan bokte ahte ásahit soames aktiivvalaččat hálddašuvvon oaggunsajiid (main lea unnimusmihttu ja bajemusmihttu, ráddjejuvvon koartavuovdin ja vejolaččat neavvogáržžideamit), de sáhttá dat leat mielde dahkame guollebivddu vel eambbo geasuheaddjin muhtin oassái geavaheddjiide, ja lasihit báikkálaš ealáhusaid dietnasa vel eambbo.
Seammás sáhttet dakkár doaibmabijut dagahit ahte sáhttit kanaliseret galledeaddji bivdiid vel eambbo go ovdal, sajiide mat eai bohcciidáhte nákkuid bissovaš ássiiguin.
Čađahuvvon jearahallaniskkadeapmi muitala veahá dan birra mo mii ja galledeaddjit geavahit sáivaguollevalljodagaid, muhto lea ain olu maid eat dieđe.
Dat guoská earenoamážit dasa ahte bissovaš ássiid máhtu guollebivddu birra lea váttis árvvoštallat, danne go ii leat guđegelágan oaggunkoartaregisttar mii sáhttá addit čielgaset gova min doaimmas.
«Dasgo dušše galledeaddji guollebivdiin ferte leat oaggunkoarta, de lea paradoksan ahte mii dál duođaid diehtit eambbo olgoriikkalaččaid oaggundábiid birra Finnmárkkus, go finnmárkulaččaid.»
FeFo dat dáhkida ahte Finnmárkku álbmot beassá bivdit, guolástit ja meahcástit.
Finnmárkkuopmodat galgá maid hálddašuvvot dainna lágiin ahte šaddet positiivvalaš váikkuhusat ja ahte sihkkarastá buori ealáhusvuođu Finnmárkui.
«Jus galgat sáhttit muddet lobiid bivnnut sajiide Finnmárkolága mielde, ja buorrin midjiide geat orrut fylkkas, de lea máhttu min iežamet valljodatgeavaheami birra áibbas dárbbašlaš.»
Danne leat mii ráhkadan nuvttá ja eaktodáhtolaš registrerenkoartta Finnmárkku ássiide, mii addá mávssolaš dieđuid midjiide hálddašeaddjin, ahte gos, goas ja man olu mii finnmárkulaččat bivdit guliid iežamet fylkkas.
Koarta lea ávkin dasa ahte mii oažžut eambbo máhtu iežamet geavaheami birra, ja vai mii veadjit buorebut čađahit guollehálddašeami Finnmárkkus mii lea buoremussan sihke fylkka ássiide geat bivdet guliid, ja sidjiide fylkkas geain lea sisaboahtu guollebivddus ja midjiide earáide geat beroštit ealli Finnmárkkus.
Lihkku guollebivdduin!
Govven: Eirik Palm/FeFo
