Golggotmánu 16. beaivvi ráđđehus ovddidii ođđa dieđáhusa servodatsihkarvuođa birra ja ođđa guhkesáiggeplána suodjalussuorgái. Stáhtasihkarvuođa ja servodatsihkarvuođa árbevirolaš sirren hástaluvvo čađat. Mo mii ovttas ovddidit servodaga sihkkarabbon?
Máilbmi rievdá. Riikkaidgaskasaš doaibmanjuolggadusaide ja ásahusaide lea garra deaddu. Dálá sihkarvuođapolitihka hástalusat leat earáláganat go ovdal. Vieris stáhtat váikkuhit stáhtaid demokráhtalaš válggaide. Digitála vákšun, manipuleren ja saboteren sáhttá čuohcat stáhtaide, organisašuvnnaide ja eaŋkilolbmuide.
Go máilbmi ii leat šat nu oadjebas, de dat iská min oktasaš vuostálastinnávccaid. Mo ráhkkanit nu bures go vejolaš, ja mo ovddidit Norgga nu ahte dáppe lea oadjebas orrut?
Ráđđehus lea maŋimuš čieža jagi bargan ulbmillaččat sihke servodatsihkarvuođa ja min bealuštannávccaid ovdii. Servodatsihkarvuohta ja stáhtasihkarvuohta leat sorjavaččat nubbi nuppis. Danin mii leat oktanaga ovddidan suodjalussuorggi guhkesáiggi plána ja servodatsihkarvuođa ođđa stuorradiggedieđáhusa.
Go máilbmi ii leat šat nu oadjebas, de dat iská min oktasaš vuostálastinnávccaid. Mo ráhkkanit nu bures go vejolaš, ja mo ovddidit Norgga nu ahte dáppe lea oadjebas orrut?
Ođđa servodatsihkarvuođaplánas deattuhit ovddalgihtii eastadeami, mii šaddá dađistaga mávssolabbon. Mávssolaš ovddalgihtiieastadandoaimmat leat čađahit ođđa sihkarvuođalága, ásahit lága digitála sihkarvuođa birra ja ásahit Nationála cybersihkarvuođaguovddáža. Eará mávssolaš suorggit, maid birra dieđáhusas lea sáhka, leat nationála sihkarvuohta, máŋggadáfot áitagat, ohcamat ja gádjumat davviguovlluid ábiin ja gearggusvuohta ja ovddalgihtii eastadeapmi báikkálaš dásis. Dieđáhusas máinnašuvvo maid mo Norggas doaibmat koronapandemiija oktavuođas.
Suodjalusa doaimmaide gullá fuolahit servodatsihkarvuođas ja eará mávssolaš servodatdoaimmain. Suodjalussuorggi ođđa guhkesáiggeplánas ráđđehus háliida ain ovddidit mo Suodjalus doarju servodatsihkarvuođa. Dan olis ovddidit spesiálaveagaid, dorjot bávkkanasaid čorgema, medisiinnalaš áibmoevakuerema ja nannejit suodjaleami mássaduššadanreaidduid vuostá. Dál barget maid sierra láhkaásahusain dan birra mo Suodjalus galgá doarjut eará siviila gearggusvuođaaktevrraid go politiija.
Mii leat áibbas sorjavaččat buori siviila-militeara ovttasdoaibmamis. Servodaga ollislaš vuostálastinnávccat dat láhčet midjiide oktasaš oadjebasvuođa.
Siviila doarjja militeara veagaide mearkkaša maid ollu suodjalannávccaide. Danin barget viidáseappot gearggusvuođaplánaid ovdii ja doaimmaid ovdii, maid olis sihkkarastet siviila doarjaga Suodjalussii. Lea maid mávssolaš gávdnat čovdosiid, maiguin priváhta doaimmaide addet vejolašvuođa veahkehit vejolaš roasuin. Danin mii hárjehallat. Dat, ahte buot oassebealit leat mielde hárjehallamiin, lea mávssolaš go ovddidit ollislaš suodjalusa buot dásiin. Dál bargat dan ovdii ahte siviila doarjja Suodjalussii váldojuvvo viidábut mielde sihke siviila ja militeara hárjehallanprográmmaide.
Min militeara ja siviila veagat galget bargat ovttas eastadit ja birget roasuin, vearjoriidduin ja sođiin. Dan mii gohčodit ollislaš suodjalussan.
Min oktasaš sihkarvuohta lea sorjavaš das ahte buot oasálaččat gulahallet – ahte mii áddet dili seamma láhkai, vaikko bargat iešguđet surggiin. Digitála áitagiid vuostálastin lea buorre ovdamearka dan oktavuođas. Dan hárrái lea dađistaga ain mávssolabbo ahte mii juogadit dieđuid, koordineret ja hárjehallat ovttas.
Servodatsihkarvuođadieđáhusas ráđđehus čuovvula mávssolaš doaimmaid, maiguin ovddidit digitála sihkarvuođa, earret eará ásahit lága digitála sihkarvuođa birra. Mii ovddidit maid iežamet návccaid fuomášit ja birget digitála fallehemiin Nationála cybersihkarvuođaguovddáža bokte.
Stuorradiggi nannii ođđa e-lága álgogease. Suodjalusa dutkanbálvalus (Etterretningstjenesten) oažžu dan bokte dárbbašlaš reaidduid vai sáhttá čuovvut teknologiija ovdáneami. Nu sihkkarastit Norgga buorebut digitála áitagiid vuostá, muhto maiddái eará áitagiid vuostá maid digitála máilmmis sáhttá fuomášit, nu mo vákšuma, sabotáša, hackema ja terrorismma, ja maiddái nannet iežamet návccaid fuomášit, čuovvut, almmuhit ja vuostálastit digitála áitagiid.
Maŋimuš jahkebeali Norgii ja min birastahtti máilbmái lea čuohcan duođaleamos dáhpáhus nuppi máilmmisoađi rájes. Koronapandemiija guoská ollu beliide servodatsihkarvuođabarggus, ja dan vuođul mii oaidnit man mávssolaš lea ovddidit návccaid, maiguin mii eastadit ja birgehallat sávakeahtes dáhpáhusain. Mii oaidnit maid ahte pandemiija nanne negatiiva rievdadusaid, mat vuhttojit.
Maŋimuš jahkebeali Norgii ja min birastahtti máilbmái lea čuohcan duođaleamos dáhpáhus nuppi máilmmisoađi rájes. Koronapandemiija guoská ollu beliide servodatsihkarvuođabarggus…
Norga lea stáđa, demokráhtalaš servodat, masa lea nana luohttámuš ja gos leat unnán riiddut. Dat leat min mávssoleamos árvvut. Daid vuođul mii bastit eastadit ja birget sávakeahtes dáhpáhusaiguin.
Go mii fuolahit sihkarvuođapolitihkalaš beroštumiineamet, de mii oažžut maid doaibmanmuni eará politihkkasurggiide. Ráđđehus háliida danin ain vuoruhit suodjalusa ja sihkarvuođa áigodagas, mas Norgga ekonomiijai lea garra deaddu.
Mii leat áibbas sorjavaččat buori siviila-militeara ovttasdoaibmamis. Servodaga ollislaš vuostálastinnávccat dat láhčet midjiide oktasaš oadjebasvuođa.
Kronihkkačálli: Justiisa- ja gearggusvuođaministtar Monica Mæland (O) Suodjalusministtar Frank Bakke-Jensen (O)
