Jus sámi logut lea oaidnemeahttumat, de leat sámi vuoigatvuođat maiddái dan.
Norgga olmmošvuoigatvuohtaásahus (NIM) almmuha raportta mas fáddán lea olmmošvuoigatvuođavuđot lahkoneapmi álgoálbmotstatistihkkii Norggas.
Dálá lahkoneapmi Norgga sámi statistihkkii ii atte doarvái empiralaš vuođu beaktilis olmmošvuoigatvuođabearráigehččui, juoga mii lea dehálaš go galgá eastadit vealaheami ja buoridit politihka ja bálvalusfálu gažaldagain mat leat dehálaččat sámi servodahkii.
Mii dárbbašit statistihkalaš dieđuid go galgat bearráigeahččat olmmošvuoigatvuođaid čađaheami, go dieđut addet midjiide vuođu almmustahttit gokko leat hástalusat ja váttisvuođat ja ovdáneapmi. Dieđuid haga mii eat oainne váttisvuođaid, ja dan dihte mii risikeret maiddái ahte ii bargojuvvo doarvái daid čoavdit. Statistihkka sáhttá veahkehit ovdánahttit gealbovuđot čovdosiid olmmošvuoigatvuođaváttisvuođaide ja árvvoštallat daid beaktilvuođa áiggi badjel.
Dieđuid haga mii eat oainne váttisvuođaid, ja dan dihte mii risikeret maiddai ahte ii bargojuvvo doarvái daid čoavdit.
Norgga hálddahuslaš registeriin leat juo variábelat mat identifiserejit olbmuid sisafárrenstáhtusa, báhtareaddjistáhtusa, sohkabeali, agi ja doaimmashehttejumi mielde. Almmolaš álbmotstatistihkka lea nappo vuogádahttojuvvon daidda joavkkuide. Ovdamearkka dihtii eai leat boargáriid etnalaš duogáža dieđut čohkkejuvvon hálddahuslaš registeriidda. Danne ii gávdno dál vuođđu ráhkadit almmolaš statistihka sámi álbmoga birra.
Danne eat dieđe sturrodaga Norgga sámi álbmogis, geográfalaččat, sápmelaččaid ahke- dahje sohkabeallejuogus, sin sosioekonomalaš stáhtusis dahje movt muhtun dain álbmotgovvidusain rivdet áiggi mielde. Eaige dál gávdno makkárge luohtehahtti nationála logut movt sápmelaččat fidnejit ja ovttasdoibmet ovdamearkka dihte almmolaš bálvalusaiguin nu go dearvvašvuođa, ásodaga, oahpahusa dahje barggolašvuođa surggiin. Vaikko dál gávdnojit muhtun iskkusdieđut sápmelaččaid birra, okta jearahallaniskkadeapmi ii soaitte goassege buhtadit buriid registtardieđuid, ja mii dárbbašit goappašlágan dieđuid mat addet viiddis ja jáhkehahtti bearráigeahču olmmošvuoigatvuođain.
Etnalaš minoritehtaid ja álgoálbmogiid almmolaš statistihka čohkken ja kategoriseren lea guhká adnon dehálaš oassin olmmošvuoigatvuođaid bearráigeahčus ja čađaheamis. Leat ollu olmmošvuoigatvuođagažaldagat mat gusket sápmelaččaide maid lea váttis gieđahallat beaktilit, dan sivas go statistihkalaš dieđut váilot. Dat sisdollet gažaldagaid mat gullet sámi dearvvašvuhtii, vealaheapmái ja vaššás dadjamušaide, veahkaválddálašvuhtii ja veahkaváldimii ja sápmelaččaide geain leat doaimmashehttejumit.
Leat ollu olmmošvuoigatvuođagažaldagat mat gusket sápmelaččaide maid lea váttis gieđahallat beaktilit, dan sivas go statistihkalaš dieđut váilot.
Buot dáin surggiin leat hui unnán hálddahuslaš dieđut olámuttos sápmelaččaid ja ieš raporterejuvvon olámuttos iskandieđuid birra, mat leat geográfalaččat ráddjejuvvon, main leat oalle unnán oasseváldit mielde ja mat čohkkejuvvojit dušše juohke 8 –10 jagi. SGD (SSB) áidna almmolaš almmuheapmi sámi statistihkas eai leat dieđut dušše sámi álbmoga birra, muhto dieđut buot ássiid birra muhtun válljejuvvon guovlluin Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas. Dain dieđuin eai leat mielde Lullisámi guovllut dahje gávpotguovllut, juoga mii lea earenoamáš unohas áiggis mas lea nanu sámi urbaniseren. Áidna dáláš diehtogáldu mii potensiálat sáhttá addit eambbo ovddasteaddji válljenmuni sámi álbmogis lea Sámedikki jienastuslohku. Jienastuslohku dattetge ii geavahuvvo obbalaš statistihkalaš ulbmiliidda.
Sihke riikkaidgaskasaš ja Norgga lága mielde lea stáhta geatnegahtton dáhkidit buohkaide olmmošvuoigatvuođaid vealaheami haga ja bidjat doibmii erenoamáš doaimmaid hearkkes joavkkuide. Dat lea hui váttis jus almmolaš statistihkka ii leat juhkkojuvvon gielddus vealahanákkaid mielde mat siskkildit sohkabeali, agi, etnisitehta, nationalitehta ja doaimmashehttejumi. Dakkár dieđuid haga eai sáhte olmmošvuoigatvuođaorgánat, stáhtat, álgoálbmotorganisašuvnnat ja eará aktevrrat fuobmát leat go iešguđetláganvuođat iešguđet joavkkuid gaskkas maid berre njulget, ja dahkko go doarvái eastadit vealaheami.
Dieđut sápmelaččaid etnisitehta birra leat maiddái dehálaččat jus sápmelaččat galget nagodit doaimmahit iežaset kollektiivvalaš vuoigatvuođaid iešmearrideapmái, ja vuoigatvuođaid eatnamiidda, resurssaide, kultuvrii ja gillii. Dakkár dieđuid haga lea álgoálbmogiidda váttis mihtidit rievdadusaid mat dáhpáhuvvet sin servvodagain mearridanproseassain, iešstivrenortnegiin ja ovdánahttinplánemis.
Stáhtas ii leat juridihkalaš čadni olmmošvuoigatvuođaidgeatnegasvuohta systematiseret statistihkalaš dieđuid etnisitehta dahje álgoálbmotstáhtusa mielde, muhto lea hui gáibidahtti stáhtaide ollašuhttit iežaset olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođaid dakkár dieđuid haga. Eanas lávdegottit mat bearráigehččet ON olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaid čađahemiid ja eanet eurohpálaš olmmošvuoigatvuođaorgánat leat rávven Norgga juohkit almmolaš statistihka etnisitehta ja álgoálbmotstáhtusa mielde. Sii deattuhit maiddái ahte Norgga vuorjašupmi etnisitehtadieđuid čohkkemis sáhttá čovdojuvvot go sihkkarastá ahte dakkár dieđut čohkkejuvvojit eaktodáhtolaš vuođus mii oktiivástida olmmošvuoigatvuođaiguin.
Dieđusge leat riskkat ja hástalusat álgoálbmogiid diehtočohkkemis, erenoamážit go guoská persovdnasuodjaleapmái, diehtosuodjaleapmái ja go galgá sihkkarastit ahte lea sámi kontrolla dieđuid badjel. Lea ipmirdahtti ahte dat sevdnjes historjá Norggas, sápmelaččaid dutkamis ja diehtočohkkemis, lea dagahan ahte sápmelaččain lea čiekŋalis eahpeluohttámuš statistihkalaš eiseválddiide. Dat lea okta ágga man dihte Sámedikkis lea eahpádus evttohussii čohkket dieđuid sámi etnisitehta birra álbmotregistarii ja dearvvašvuođaregistariidda.
… dat sevdnjes historjá Norggas, sápmelaččaid dutkamis ja diehtočohkkemis, lea dagahan ahte sápmelaččain lea čiekŋalis eahpeluohttámuš statistihkalaš eiseválddiide.
Dát riskkat ja hástalusat leat Norggas dávjá ovdanbuktojuvvon dakkárin maid ii oba sáhtege čađahit. Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaorgánaid gaskkas lea dattetge viiddis ovttaoaivilvuohta dasa ahte daid hástalusaid sáhttá čoavdit ásahuslaš, juridihkalaš ja teknihkalaš sihkarvuođadoaimmaid bokte. Dat čuovvu olmmošvuoigatvuođaid mielde ahte almmolaš statistihkalaš čohkkehusat berrejit reflekteret álgoálbmogiid vuoruhemiid ja ahte álgoálbmotásahusat berrejit oassálastit seammaárvosaš doaibmaoasálažžan buot dásiin diehtoplánemis, čohkkemis, analysas ja diehtogaskkusteamis mat gusket sidjiide.
Olmmošvuoigatvuođavuđot lahkoneapmi álgoálbmotstatistihkkii sáhttá addit rámmaráhkkanusa mainna čoavdá daid máŋggadáfot gažaldagaid, almmá nu ahte dat čuohcá dasa ahte dárbbaša dieđuid main lea alla kvalitehta dahje dárbui suodjalit daid dieđuid. Dán rámmaráhkkanusa implementeren Norggas boahtá gáibidit ovttasbarggu gaskkal ollu ásahusaid iešguđetlágan mandáhtain ja gelbbolašvuođain, ja dihtomielalašvuođabarggu. NIM ođđa raporttas leat rávvagat sámi statistihka birra mat galget ovddidit ovttasbarggu ja dihtomielalašvuođa, ii dušše das mii gusto dárbbu alibut kvalitehtii sámi statistihkas, muhto maiddái sihkarvuođadoaimmaid mat gáibiduvvojit suodjalit sámi álbmoga dieđuid.
Loahpa loahpas lea sápmelaččaid hálddus, Sámedikki bokte, mii lea sin ovddasteaddji ásahus, mearridit dássejit go ovdamunit diehtosystematiseremis riskka. Muhto jus doarvái olmmošvuoigatvuođadáhkádusat leat sajis, de lea vejolaš juohkit statistihkalaš dieđuid sámi etnisitehta mielde oadjebas ja ovddasvástideaddji vugiin. Norgga olmmošvuoigatvuohtaásahus (NIM)
Norgga olmmošvuoigatvuohtaásahus (NIM)
Adele Matheson Mestad
Direktevra
Peter Dawson Ráđđeaddi
