Sámediggeráđđelahttu Mariann Wollmann Magga čállá kronihkastis ahte 2017:s boazodoallu govvejuvvo dávjá dakkár ealáhussan mii ii obbage nákce iežas beroštumiid gozihit.
Sámediggeráđđelahttu Mariann Wollmann Magga čállá kronihkastis ahte 2017:s boazodoallu govvejuvvo dávjá dakkár ealáhussan mii ii obbage nákce iežas beroštumiid gozihit.
Mii leat aiddo ávvudan go lea 100 jagi dan rájes go sápmelaččat čoagganedje Tråante gávpogii.
Guovvamánu 6. b. 1917 dollojuvvui vuosttaš sámi riikkačoahkkin, man badjenisu Elsa Laula Renberg lei vuolggahan.
Ávvovahkus dál 2017:s ledje áigeguovdilat ollu seamma áššit go 1917:s.
Boazodoalu searvadankonferánssas lei digaštallan areálahástalusaid ja menddo garra boraspirebahkkema birra.
Digaštallamis oidnui hui čielgasit ahte boazodoalu ja eiseválddiid duohtavuođaáddejupmi lea guovtte lágan.
«Danne fertet dál, maŋŋá go leat bosihan Tråante goargadis ávvudeami maŋŋá, duođas digaštallat maid galggašii bargat vai boazodoallu bisošii nana ealáhussan maiddái boahtteáiggis.»
Lea deaŧalaš geahčastit dobbelii – mii áigut leat dás 100 jagi geahčen ja mii áigut boazodoaluin bargat 100 jagi geahčen.
Sámediggái lea deaŧalaš bargat dan ala ahte boazodoalus leat buori rámmaeavttut man vuođđun lea boazodoalu iešvuohta sierranas kultuvrralaš sámi ealáhussan.
Dat dagaha ahte boahtteáiggi čovdosat – mat galget bissut 100 jagi ovddasguvlui – galget ovddiduvvot boazodoalu vuođul.
Sámi boazodoalus lea guhkes historjá davviguovlluin.
Boazodoallu lea ovdánan ealáhussan searvevuođas bohcco, olbmo ja eatnamiid gaskka maid leat hálddašan.
Ealáhus lea huksejuvvon máŋggabealat geavaheapmái šattohis árktalaš eanadagas.
Otne lea boazodoalloealáhus deaŧalaš sámi kultuvrii, gillii ja servodateallimii.
Boazodoalus leat earenoamáš buktagat maid fállá, sihke biergobuvttadeaddjin ja mátkeealáhusaktevran.
Leat ollu vejolašvuođat árvoháhkamis.
Boazodoalu hástalusat
Ávvojagis 2017 govvejuvvo boazodoallu dávjá dakkár ealáhussan mii ii obbage nákce iežas beroštumiid gozihit.
Stáhta ferte seaguhit áššái várjalan dihte boazodoalu iežas vuostá.
Boazologut regulerejuvvojit ja bearráigehččojuvvojit.
«Seammás vurdojuvvo ahte boazodoallu duon boahtimii galgá čáhkket saji stuorraservodaga beroštumiide, ja ahte ii galgga billistit ilu mii davviguovlluin lea industrialiserema oktavuođas.»
Stáhtalaš boazodoallopolitihkka lea guhká leamaš huksejuvvon dan ala ahte boazoealáhusa geavaheapmi lea gierdamis, muhto ferte čáhkket saji eanadollui ja stuorraservodaga huksendárbbuide.
Vaikke boazodoallu dađistaga lea ožžon nannoseabbo riektesuodjaleami, de leat nuppát gearddi ferten guohtoneatnamiid earáide addit.
Energiija- ja industriijahuksemat leat čuohcan earenoamážit máttasámi boazodollui.
Reguleren- ja bearráigeahččandárbu orru leamen nubbi dovdomearka stáhta boazodoallopolitihkas, mas politihkkárat guhká leat beroštan erenoamážit boazosápmelačča boazologus.
Earenoamážit 80-loguid rájes lea boazolohku muhtun guovlluin Finnmárkkus duođas adnojuvvon váttisvuohtan, ja mo dan galggai nagodit stivret lea mearridan eanaš boazodoallopolitihkalaš doaimmaid dan rájes.
Máŋga dutki geat dutket sámi boazodoalu leat čujuhan ahte guhká lea leamaš dábálaš ahte dáža boazodoallohálddahusas váilu áddejupmi sámi bargovugiin ja máhttovuođus.
«Boazodoallu ii leat hálddašuvvon ealáhusa earenoamášvuođa vuođul lundui heivehuvvon ealáhussan mii lea sámi kultuvrra ala huksejuvvon, muhto lea adnojuvvon muhtunlágán eanadoalu mállen.»
Dat lea dagahan ahte boazodoalu árbevirolaš siskkáldas regulerendoaimmat leat goariduvvon, earret eará oktasašguohtumiid ja doaluid/konsešuvnnaid ásahemiin, mat fas leat dagahan gilvvu guohtoneatnamiid alde ja posišonerema boazologu ektui.
Lea ártet go eiseválddiin ii leat seamma stuorra beroštupmi čielggadit vuoigatvuođaid guohtoneatnamiidda, mat leat vuođđun boazologu mearrideapmái.
Lávkkiid mielde rievdadusat
2007 mearriduvvui ođđa boazodoalloláhka, maŋŋá vuđolaš ovdabarggu man boazosápmelaččat besse váikkuhit.
Čielga mihttomeriin eanet priváhta autonomiijain boazodollui maŋŋá go ollu jagiid lei leamaš ollu almmolaš stivren, ledje stuorra vuordámušat.
«Eiseválddit dáide vuordit ahte boazoealáhus ieš galggai čorget váttisvuođain mat ledje čuožžilan ja maid ieža eai bastán čoavdit. Logi jagi maŋŋá oaidnit ahte eai leat ollašuhttán vuordámušaid.»
Eiseválddit oaivvildit ahte siskkáldas iešstivren ii doaimma, ja ealáhus oaivvilda ahte sis eai leat neavvut maiguin sáhtášedje stivret.
Dutkan ja Riikarevišuvnna 2012 raporta čujuhit guhkes áiggi boasttu almmolaš hálddašeapmái.
Raporta mii almmuhuvvui 2016 juovlamánus boazoealáhusa iešstivrema hástalusaid birra čájeha ahte nu go dilli lei dalle go láhka doaibmagođii, de lei boazoealáhussii váttis váldit ovddasvástádusa das ahte oažžut sadjái siskkáldas njuolggadusaid guohtonvuoigatvuođaid ja boazologu ektui ealáhusas, man jierpmálaš heiveheapmi ja gilvu lei garrasit váikkuhan.
Bealit mat livčče sáhttán dagahit siskkáldas iešstivrema mii doaibmá, eai lean nappo sajis.
Leat oaidnán maŋimuš jagiid ahte stáhta eiseválddit lávkkiid mielde rievdadit boazodoallolága ja boazoealáhusa hálddašeami buhtadan dihte dán.
Dat dáhpáhuvvá almmá árvvoštallamis ovttaskas rievdadusaid ollislaš perspektiivvas, nu go Sámediggi nuppát gearddi lea dáhtton.
Ollislaš analysa ja strategiija lea dárbbašlaš jos galggašii joksat nana, bissovaš boazoboalu mihttomeari.
Lea lunddolaš álgit 2007 lága implementerema ja váikkuhusaid evalueremiin, ja seammás árvvoštallat dárbbuid lága rievdadeamis.
Guldal sámi jienaid
Boazodoallopolitihkas leat ollu ovdamearkkat das ahte boazosápmelaš jienat eai guldaluvvo ja ahte mearrádusat dahkkojuvvojit almmá boazosápmelaččaid guldaleami haga.
Sámedikkis ja boazoealáhusas galgá leat duohta váikkuhanváldi, ja eiseválddit fertejit dál guldalit makkár čovdosat ovddiduvvojit.
«Mearrádusain ja proseassain mat dárbbašuvvojit guhkesáiggi perspektiivva ealli boazoealáhusas, ferte leat legitimitehta boazodoalus ja sámi servodagas.»
Mun oskkun ahte boazosámi ja sámi váikkuheapmi buvttášii buriid čovdosiid boazodoalu otná hástalusaide.
Oktasaš resurssaid hálddašeamis lea birra máilmmi čájehuvvon ahte dat lihkostuvvá, ja dat lihkostuvašii maid boazodoalus.
Sámediggeráđđi Mariann Wollmann Magga
